perjantai 28. toukokuuta 2010

Koiramaista päivänviettoa


Kaiken sateen ja tuulen ja kylmän keskelläkin käydään ulkona. Vilma saa joka päivä juosta jossakin villinä ja vapaana autojen ulottumattomissa. Tietysti siis vain silloin, kun muita koiria ei satu olemaan näkyvissä.

Nyt samalle kentälle sattui tulemaan vanha tuttumme Penni-koira, jonka kanssa Vilma kävi viime syksynä pentukoulua. Nämä kaksi yksivuotiasta koiraa saivat nyt juosta ja painia ensimmäistä kertaa molemmat vapaina.

Penni tuntui sisäistäneen koirakoulun opit paljon Vilmaa paremmin, tai oli ehkä opetettu paremmin. Vilma taas tulee kutsusta heti paikalle, kun Penni jää joskus kiertelemään emäntänsä ympärille eikä anna ottaa kiinni. Omat kommervenkinsä on siis kummallakin.

Leikin jälkeen maistui uni makealta nojatuolissa pienelle rullalle käpertyneenä.

10 kommenttia:

  1. Söpöjä koiruleita. Jos olisi mahdollista ottaa koira, se olisi ilman muuta mäyräkoira, ne ovat niin symppiksiä.

    VastaaPoista
  2. Liikuttava sykerö tuo alin kuva. Ja karva kiiltää niin että silmiä häikäisee.
    Meri

    VastaaPoista
  3. Hyviä kuvia! Jokainen koira on niin oma persoonansa - jokaisella on siis omat kujeensa.

    Mukavaa ja rentouttavaa viikonloppua sekä Vilmalle että emännälle.

    VastaaPoista
  4. Hurmaava kertomus ja kuvat! Ois kiva leikkiä koiran kanssa ja antaa sen telmiä vapaana, mutta ei onnistu meillä. Hakeeko Vilma palloa tai oksaa, kun heittää?

    eikka

    VastaaPoista
  5. Siis voi ETTÄ! Ihanat! Eikä merkkiäkään sateesta...
    Tuo Vilma korva nurinpäin on jotenkin niin hykerryttävä. Myöhästyneet nimpparionnet Vilmalle!
    Eilisen päiväni ilo (ja Maisan) oli kääpiökarkkari nimeltä Raimo! Olen menettänyt sydämeni mäykyille jo kolmivuotiaana ja sen lisäksi isäni oli Raimo. Hymyilyttää vieläkin.
    Pitäisköhän Maisankin kanssa mennä pentukurssille?!

    VastaaPoista
  6. Hauskoja kuvia! Kiva päästä taas seuraamaan Vilman kujeita ihan livenä. Iltaan!

    VastaaPoista
  7. Velhoja ilmeitä!

    Mukavaa viikonloppua :)

    VastaaPoista
  8. Suloisia kuvia! Oikein loistaa tänne asti tuo koiran ilo ;))

    VastaaPoista
  9. Manteli, mäykyt ovat jotenkin kauhean sympaattisiä lyllertäjiä. Niistä lähtee yllättävän iso äänikin!

    Meri, joskus pitää nukkua tuolla tavalla ihan rullalla. Joskus taas koko pituuteen venyttyneenä.

    Olli, olisi kiva joskus tavata monta samanlaista mäyräkoiraa ja katsoa, kuinka samanlaisia tai erilaisia ne olisivat keskenään.

    Eikka, kyllä Vilma tykkää hakea palloa ja keppejä. Se on eri asia, suostuuko se aina antamaan sitä pois. Kepin tai kävyn heitto
    on kuitenkin sen lempipuuhaa ulkona.

    Rva Pioni, karkkari Raimo mahtoi olla hauska ilmestys:) Me mentiin koirakouluun ensisijaisesti siksi, etten minä tiennyt koirista kovin paljoa enkä kouluttamisesta mitään. Kirjatiedon pohjalta olisi ollut liian vaikeaa. Perustottelevaisuuskurssilla kaikki olivat neljä-viisikuisia pentuja ja joka viikko harjoiteltiin yhdessä. Monet kertoivat käyvänsä jokaisen uuden koiransa kanssa kurssin, mistä vähän yllätyin.

    Missy E, tapaaminen oli taas yhtä sydämellinen kuin aina ennenkin!

    Lepis, noiden höppänöiden seuraaminen on kuin televisiota katsoisi:)

    Milljoona, nakki on, mustamakkara, elävä ja menevä.

    Elisa, on aina ylimääräistä plussaa saada lenkillä juosta toisen koiran kanssa.

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...