Emäntä tässä eilen kuvaili kaikessa rauhassa pakkasen huurtamia hortensioita ulkona eikä huomannut lainkaan, miten pieni koira värisi kylmästä vieressä odottaessaan. Oltiin sentään jo kävelty kilometrin päähän viiden asteen pakkasessa.
Oma toppatakki lämmitti niin mukavasti, ettei heti tullut Vilma mieleenkään. Ilmeisesti pieni koira tarvitsee lämmikettä jo pienessäkin pakkasessa, jota tuuli kyllä tänään lisäsi. Niinpä illalla hurruutettiin Mustista ja Mirristä tällainen Hurtta-turkki
.
Itse hurtta on ollut mitä mainiointa seuraa tällä viikolla. Oppinut kokonaan sisäsiistiksi, ja käyttäytyy kaikin puolin hyvin. Osaa ajoittain jopa ohittaa vieraat koirat haukkumatta ja köpöttää nätisti rinnalla tiellä. Suostuu nyt istumaan autossa edessä jalkatilassa eikä aina sylissä.
Ja nukkuu vieressä, mikä on parasta.
Voi tuota Vilmaa! Onpa se söpö nutussaan. Näyttää siltä, että tuo varmasti lämmittää.
VastaaPoistaBlogissasi on kiva joulutunnelma, jopa Grinchin silmiin.
Takki on hieno, mutta Vilman ilme on paljon puhuva!
VastaaPoistaVai on Vilmuskalle koittanut "herranpäivät", sitä oikein vieressä nukutaan....
VastaaPoistaNo, meillä oli aluksi hyvin tiukat säännöt luvallisista ja ns. luvattomista paikoista. Esimerkiksi makarin ovi oli kiinni , eikä sinne saanut mennä. No, tuota allergiaa kun on vaivana ja koiruus todettu yhdeksi syyksi. Nykyisin on kyllä alettu lepsua säännöistä. Päivällä on kiva joskus tuuhottaa päikkäreillä vierekkäin meidän sängyllä , mutta yöt poika nukkuukin sitten ihan omassa huoneessa kiltisti (ainakin toistaiseksi, hih )
Hieno on puku, kyllä kelpaa ulkoilla.
No ihmekös vähän kiusaantunut kun sisällä on joku ylimääräinen turkki päällä. Mutta luultavasti kelpaa kyllä ulkona paremmin.
VastaaPoistaYlimmän kuvan vetoava ilme on tosi vangitseva.. =)
Onpas Vilmasta tullut kaunis nuori mäyräläinen! Niin ne lapset vaan kasvaa...
VastaaPoistaMeilläkin on muuten tuo ensimmäisen kuvan painostava katse käytössä, jos herra on jostain eri mieltä emännän kanssa. :)
Kyllä Vilman nyt kelpaa uudessa takissaan.
VastaaPoistaMeillä kömpi aamuyöstä neiti 4,5 vuotta viereen ja sekin oli kyllä aika mukavaa kun pyysi, että "äiti halataan".
Ihanaa viikonloppua!
Heljä
Missy E, ensimmäinen ulkoilu tuossa palttoossa oli ihmeitä täynnä. Se ehkä kahisi, kun Vilma kääntyi vähän väliä katsomaan taakseen ja teki kaikkia muitakin outoja liikkeitä. Kovin oli hidasta matkanteko. Olis mullakin, jos yhtäkkiä olisi korkokengät ja iltapuku päällä;)
VastaaPoistaIna, valokuvaus on vihoviimeistä touhua, mutta neiti on joutunut alistumaan siihen.
Olivia, meillä ei aiottukaan kieltää sänkyä, eikä olisi mitenkään hennottu pentuna edes yrittää. Meistä on miehen kanssa tullut täyspehmoja! Lapsenlapset hemmotellaan piloille, jos saadaan.
Helinä, ulkona helpotti vasta, kun löysimme lunta lumitykin läheltä. Siinä unohtui palttoot ja turkit ja riehuttiin riemulla!
Mauri, teidän kuvakatseet on niin tuttuja ja käytössä täälläkin. Vain väsyneestä koirasta saa hyviä kuvia, kun se ei jaksa lähteä karkuun.
Heljä, ihanampaa on tietysti saada lapsi kainaloon aamuksi! Ainakin vielä pienenä...
Kannatti hurruuttaa, taas tarkenee. Kuka sitä nyt sisällä hurrais toppatakille, ilme on kyllä kaiken kertova.
VastaaPoistaJoskus haluaisin minäkin koiran viereen, mutta meillähän ei koirat tule sänkyyn eikä sohvalle. Nyyh. Ei kyllä munkaan allergia kestäis.
Hienosti opittu!
eikka
Hieno talvipomppa, kyllä tuon kanssa kelpaa ulkoilla! Itse sain aikoinaan oman noutajani iloiselle mielelle kun uutta pukua kokeiltiin, kun annoin paaljon kehuja ja vielä siankorvan syötäväksi. Sitä mussutettiin tyytyväisenä uusi hieno puku päällä! ü
VastaaPoistahttp://saanan.vuodatus.net/
Eikka, sun pitää sitten kai laittaa makuulle koiran viereen lattialle. On teillä niin lämmin karvaturri, että johan se lämmittää molemmat.
VastaaPoistaEn minäkään ehkä haluaisi isoa ulkona viihtyvää koiraa sänkyyni:)
Saana, noilla konsteilla yritin saada Vilmaa käyttämään juoksuhousuja. Se antoi niiden olla juuri niin kauan kuin olin paikalla, sen jälkeen ei housuista näkynyt jälkeäkään. Huomenna täytyy taas kehua ulos lähtiessä.
Onnea Vilmalle uudesta takista! :) Meillä on tuo ainakin ollut kovassa käytössä. Kyllä Vilmakin siihen tykästyy kun huomaa, ettei aamulenkille lähtö ole yhtään niin kamalaa kun ei tarvitse mennä lämpimästä sängystä jäätävään pakkaseen ilman suojaa. :D
VastaaPoistaNelli, onko meillä niin iso kokoero, että Vilmalle 42 on ehkä hiukan lyhyt, mutta taas seuraava oli aivan liian iso. Nellin 36 kuulostaa tosi pieneltä, mutta näyttää hienolta kuvassa! Meillä mies ilmoitti kaupassa heti, että häneltä menee hermot hihoja pukiessa eikä sellaiset puvut tule kysymykseenkään. Olisi siinä aamuvarhaisella ollutkin kova homma.
VastaaPoistaVoi että, kyllä täytyy mäykylläkin olla oma talvikerrasto lämmittämässä. Niitä on tullut katseltua vaikka oma hurmuri vielä odottelee emon masussa.
VastaaPoistaIlmeisesti sitten on kokoeroa! :) Onhan tuo ehkä pari senttiä lyhyt pyllyn päältä, mutta Nelli on niin ruipelo, että koko 40kin oli ihan teltta. On siinä saanut pari kertaa ihmisille tahkota, että ei Nelli ole kääpiö. Rinnanympärys on muistaakseni kunnioitettavat 45cm ja painoakin parisataa grammaa vaille 8 kiloa.
VastaaPoistaMutta jotenkin mulle on tullut sellainen kuva, ettää lyhytkarvaiset mäyrikset kasvaisi isommiksi kuin karkkarit. Ainakin nartuissa. Kotiväen 10-vuotias Tara on vielä Nelliäkin pienempi.
Kisu, ihanat ajat on vielä kaikki edessä! Oman pennun hakeminen oli juuri niin sydämeenkäyvää kuin ikinä voin kuvitella. Olin kaksi viikkoa heti kotona sen kanssa ja sitten mies koko kesän lomalla. Koira oli jo iso, kun joutui jäämään yksin eikä siis ole tehnyt juurikaan tuhoja. Mitä nyt muutama matto.
VastaaPoistaIina, ihan samaan tulokseen olen tullut itsekin katselemalla muita: lyhytkarvaisissa on selvästi enemmän kokoa kuin pitkä- ja karkeakarvaisissa. Vilman emä oli iso, isä pieni.