Joka päivä on tullut riennettyä töitten jälkeen johonkin, joten postailu on jäänyt vähiin. Mitä nyt töissä olen joskus lukaissut nopeasti muitten kuulumisia, täysin asiattomasti tietysti, mutta houkutus on ollut aivan liian suuri!
Sattumalta tuli tälle viikolle vähän liikaakin ohjelmaa. Jalkahoito teki hyvää pitkästä aikaa, ja selän hieronta paljasti rangan olevan taas täynnä lukkoja. Niitä sitten avattiin niin, että rutisi.
Koirakoulu on joka viikko eikä tosiaankaan mitään hupailua, vaan tositoimintaa, jonka jälkeen kumpikin meistä on ihan kuitti. Tarpeen ne perusopit silti ovat ja pentukurssilaiset ovat nopeita oppimaan. Jopa mäyräkoira.
Niinpä sitten yhtenäkään iltana en ole jaksanut tehdä ruokaa, vaan olemme miehen kanssa kaivelleet kaapista voileipätarvikkeita ja omenoita nälkäämme. Kaupassakävijä osti myös jättipussin suklaakaurakeksejä ja karkkipussin (sen pyynnön soitin oikein perään); se on homman kääntöpuoli.
Ja se verenpaine. Tänään mietin töissä päänsäryssä, että taisi jäädä aamulääkkeet ottamatta, luultavasti ensimmäistä kertaa. Ja niin jäikin, ei siis ihme, että oli niin oudon huono olo.
Sattumalta tuli tälle viikolle vähän liikaakin ohjelmaa. Jalkahoito teki hyvää pitkästä aikaa, ja selän hieronta paljasti rangan olevan taas täynnä lukkoja. Niitä sitten avattiin niin, että rutisi.
Koirakoulu on joka viikko eikä tosiaankaan mitään hupailua, vaan tositoimintaa, jonka jälkeen kumpikin meistä on ihan kuitti. Tarpeen ne perusopit silti ovat ja pentukurssilaiset ovat nopeita oppimaan. Jopa mäyräkoira.
Niinpä sitten yhtenäkään iltana en ole jaksanut tehdä ruokaa, vaan olemme miehen kanssa kaivelleet kaapista voileipätarvikkeita ja omenoita nälkäämme. Kaupassakävijä osti myös jättipussin suklaakaurakeksejä ja karkkipussin (sen pyynnön soitin oikein perään); se on homman kääntöpuoli.
Ja se verenpaine. Tänään mietin töissä päänsäryssä, että taisi jäädä aamulääkkeet ottamatta, luultavasti ensimmäistä kertaa. Ja niin jäikin, ei siis ihme, että oli niin oudon huono olo.
Vielä kaksi päivää.
Kannatta pitää munia kaapissa ja tehdä iso omeletti tuollaisina päivinä :)
VastaaPoistaMuista levätäkin välissä....Mitä siellä koirakoulussa opetetaan?
VastaaPoistaSitä tää syksy kai teettää, sillä samanlaista juoksua täälläkin. Mutta hienoa, miten olet ehtinyt koirakoulussakin käydä. Tärkeä juttu.
VastaaPoistaVoi että tuota kuvaa. Mestaritontun metsä ihan selvästi.
VastaaPoista"Suo samea, suo samea, silta kohota!"
Laitapa varalääkkeet vakiovarusteeksi käsilaukkuun, kannattaa. Nimimerkki "niin minä teen". Ja HELLITÄ! Ihan hyvä että menee jostakin kohdasta mutkat suoraksi. Vaan sama juttu kävi minullekin: kun päivällä jäi ruoka väliin kahtena päivänä niin illalla söin verhot ikkunoista ja pussillisen karkkia ja pähkinöitä. Ällöttävä sokeriähky.
Kerrankin voin sanoa- minä olen juonut litran mustikkasoppaa ja syönyt rasiallisen minitomaatteja. Ja vain kolme lakupalaa.. ja kaikkea muuta ;)
VastaaPoistaEi kun onneksi pääset kohta vapaalle!
Ihana tuo alakuvan turkoosi väri, ei kait se ole niitä pentikin vateja Pellosta?
eikka
Heipparallaa ja apua!
VastaaPoistaPaljonko Vilma painaa nykyään? Tänään huomasin Riitulaisen kylkiluiden pönköttävän ja niinhän ei saa olla!! Montako kertaa päivässä annat vielä ruokaa, paljonko ja mitä? Postia on tulossa kyllä, mutta Riitu ei ole päässyt koneelle kun äippä ja tyttö varaa konetta koko ajan :(
Se on kyllä tosi, että jos unohtaa ottaa aamu-, tai muut lääkkeet, niin "tauti" alkaa kyllä äkkiä ilmoitella itsestään. Mulla on aamuisin allergia- ja närästyslääke, jotka ilmoittavat viimeistään iltapäivään menessä, että lääke on jäänyt aamulla ottamatta. =oD
VastaaPoistaHannele, tänään jo kaivoinkin pakastimesta vihannekset ja jääkaapista kananmunat ja loihdin päivällisen kolmelle. Johan maistui Real-leivän kanssa!
VastaaPoistaYelian, koirakoulussa opetetaan ihan perusasioita pennuille: istumista emännän eteen, sivulle asettumista, seuraamista, kontaktikävelyä ja sen avulla esim. toisten koirien ohittamista, esteen ylittämistä. Näitä ainakin tähän asti. Ja voin sanoa, että ei oo helppoo! Maahanmeno on Vilmalla ihan mahdotonta ymmärtää.
Ruska, kun kerran työssä on päivät, jää kaikki muu iltaan. Ja viisikymppisenä kroppa ja pää vaatisivat lepohetken ennen mitään rientoja. Ehkä huomenna.
Meri, mulla kävi nytkin niin, etten ollut varma, olinko ottanut lääkkeet vai en. Selvisi vasta kotona. Siksi piti ottaa dosetitkin käyttöön, kun en samana aamunakaan enää muistanut, olinko ottanut. Siitä tulee niin automaattista.
Eikka, vati on Pentikin Pellon myymälässä kuvattu; olisi pitänyt laittaa teksti kuvan mukaan.
Tuula, Vilma painoi vähän aikaa sitten 8.3 kg. Kylkiluut tuntuvat selvästi ja alimmat ovat vielä vähän ulkonevat ja pehmeätkin. Annan sitä penturuokaa edelleen pääasiassa aamulla ja illalla, ja pieni välipala iltapäivällä kotiintullessa. Koulutusherkkuna meillä on kanapalat ja lihapullapalat, enkä ole vähentänyt niitä muusta ruoasta ainakaan vielä.
Kuinkahan iso näitten äiti on, tiedätkö?
Irene, vielä pahempaa olisi unohtaa hormonit, siinä jo rakoilisi sopu kotona ja puutarhassa!
Hihei!
VastaaPoistaSiis kääk! Nyt nousee paniikki, lähetin siulle meiliä ja samalla kuvan äidistä. Siitä näät suurin piirtein koon. Riitu painoi tänään 6,6 kg, lääkäri oli kyllä viimesimmässä rokotuksessa hyvin tyytyväinen, mutta tänään tosiaan kiinnitin huomiota kylkiin ja uumaan. Täällä on yksi mäyräkoirankasvattaja,huomenna otan kyllä yhteyttä häneen ja käytä Riitua siellä.
NO taas vaivaan
VastaaPoistalöysin tälläiset sivut, joka on mäyräkoiran omistajille
http://keskustelu.suomi24.fi/node/7105860, siellä oli aika paljos mielenkiintoista
Tuula, ei siinä varmasti mitään huolenaihetta ole, nämähän olivat ihan erikokoisia jo syntyessään. Kasvattajan luona saivat kuulemma saman määrän ruokaa ja Vilma kasvi silti isompana koko ajan. Se on perimässä.
VastaaPoistaTuli just mieleen että missähän lukemissa omat paineet ovat...? nimimerkillä tsekattu joskus 2003...mut kun ei ole mitään oireita :)
VastaaPoistaTuollainen koirakoulu onkin varmaan ihan hývä käydä,kun ottaa pennun.Bambin olen kouluttanut jotenkuten, hyvin on oppinut,mutta maahanmeno ei siltäkään aina hyvin suju...Onpas Vilma jo iso,Bambini esim.painaa vain 6kg.
VastaaPoistaPikkujutut, mun paineeni huomattiin aivan yllättäen kolmevitosena työterveystarkastuksessa, kun otin viran vastaan. Siitä lähtien sen on vain noussut samlla on olen opetellut tulemaan toimeen stressin kanssa. Toistaiseksi ei ole onnistanuut...
VastaaPoistaYelian, kyse on tietenkin minun opettamisestani. Kun on kyseessä ensimmäinen koirani, en tiedä mitään perusjuttujen opettamisesta. Ja voin vakirttaa että koira oppii nopeammin kuin minä.