perjantai 2. tammikuuta 2009

Tohinaa ja toipumista

Vuosi vaihtui iloisissa merkeissä Omenapuun alla. Juhliminen otti kuitenkin sen verran voimille, että eilen ja tänään on pitänyt ottaa rauhallisesti ja nukkua päiväunia. Mieskin on vielä lomalla, joten yhtä juhlaa tämä pariviikkoinen on kaikkine vieraineen ollut.

Uudeksivuodeksi riisuimme kotoa jo kaikki joulutavarat, vain kuusi jäi. Olohuoneen pöytä kaipasi jotakin uutta piristystä, kun pellavaliinatkin näyttivät jotenkin pliisuilta. Piti vielä käydä ennen vieraitten tuloa ostamassa Marimekosta uusi liina. Olin nähnyt ihanan tummanharmaa-mustakuvioisen 60-luvun kankaan alennuksessa alkuviikosta, mutta eihän sitä enää ollut. Löytyi kuitenkin toista lähes samanväristä Tantsu-kangasta ja sain harmaan pöytäni!

Uudenvuoden vieraillamme oli mukana samanlainen pitkäkarvainen mäyräkoira kuin Silkkiturkki. Tämä jo kymmenvuotias uros oli hiukan pienempi kooltaan. Yksivuotias Miss Turkki oli jokseenkin tohkeissaan saatuaan kaverin ja jahtasi tätä koko illan. Herra sai räyhäistä kerran jos toisenkin innokkaan neidin lähentelyille.

Koira kulki nenä vieraan peräpäässä kiinni huoneesta toiseen. Ihan täysin selvillä eivät kaikki elämän tosiasiat näyttäneet vielä tyttöparalle olevan.

Onneksi kumpikaan ei pelännyt ilotulituksia edes ulkona. Yöunet neiti nukkui taas kerällä peittoni alla ja päiväunet vaatekaapissani. Ihan kuin kotonaankin emäntänsä kanssa.



P.S. Olipa ihana jakso Sydämen asialla -sarjassa, kun Gina ja Phil lopultakin pääsivät naimisiin. kaikkien mutkien jälkeen. Toivottavasti sarja ei lopu vielä. Riittää kun Laakson kuningas vetelee aamussa viimeisiään.


12 kommenttia:

  1. Ihanaa, Silkkiturkillakin oli ystävä uutenavuotena. Ihmekkös herraseurasta innostui kun samaa rotuakin vielä :)

    VastaaPoista
  2. Oi tuo kangas, niin ihanaa. Melkein pakko huomenna käydä Marimekolla, tarvisin pienen palan pieneksi liinaksi jotain kangasta, nelikulmaiselle sohvapöydälle.

    Ja voi noita hupsuja koiria, oli varmaan kiva seurata niiden menoa ja meininkiä.

    (Sydämen asialla-sarjaa en olekaan nyt seurannut, mutta toista sarjaa on tyttöjen kanssa viime aikoina katsottu: Ystäviä ja naapureita, sellainen lupsakka brittisarja pikkukylän elämästä 40-50-luvulla).

    VastaaPoista
  3. Hyvää ja menestyksellistä uutta vuotta 2009 sinne omanapuun alle.

    Tantsut sopii hyvin liinaksi, en katsonut Marimekon sivuilta, mutta muistelen, että oliko se Vuokko Nurmesniemen designia.

    VastaaPoista
  4. Kaunis liina ja tyylikäs kynttiläasetelma.

    Saat kertoilla Silkkiturkille vähän kukista ja mehiläisistä :)

    VastaaPoista
  5. Lisää yhteisiä asioita maailmoissamme! Minulla on juuri sama liina, harkitsin eilen sen laittamista pöytään vieraita varten, mutta laitoin sittenkin vielä toisen punasävyisen Marimekon!
    Minäkin huokailen täällä vieraiden taas lähdettyä. Huomenna onkin pakattava sununtaina alkavaa reissua varten!

    VastaaPoista
  6. Susanne, neiti oli kyllä huvittavan ihmeissään lajitoverin seurasta. Aamulla oli sentään jo vähän rauhoittunut.

    Sooloilija, katselin tuota kangasta isommalla kuviolla vaaleanpunaisena ja vihreänä jo syksyllä, mutta en sitten ostanut. Jotenkin kaipaan harmaita.


    Arleena, minusta Maija Isola teki tuonnäköisiä koukeroisia kuvioita ja kankaassahan se lukikin, 1960.
    Hyvää uutta vuotta sinullekin!

    Eevis, joku saisi tosiaan opastaa sitä, mutta onpahan yritteliäs. Kaveri on sentään leikattu.

    VastaaPoista
  7. Maaretta, jotenkin nuo hopea ja harmaa houkuttelivat valkoisen rinnalla uutenavuotena.
    Olen kauhean ihastunut vanhoihin maijaisoloihin, niistä tulee lapsuus mieleen. Meille tehtiin silloin aina alkukesästä valitsemastamme marikankaasta hihattomat suorat mekot, joita Merin kanssa käytimme koko kesän. Mutta silloin olikin kuumia kesiä.

    Hyvää Prahan-matkaa!

    VastaaPoista
  8. Kaunis tuo Marimekon liina. Ja kiva kun Silkkiturkilla oli seuraa, vaikka herra kertomasi mukaan kohteli neitiä kuin ilmaa...

    VastaaPoista
  9. Juhlimisen jälkeen ei riitä enää päivä toipumiseen, totesin itse tänä vuonna... (mutta sehän ei juhlimista lopeta, kun osaa varautua jälkikomplikaatioihin).

    Laakson kuningasta en ole päässyt seuraamaan uusintakierroksella, mutta näin sen alunperin kokonaan ja olin vannoutunut fani. Loppua kohti tarina lässähti, kun varsinaiset päähenkilöt poistuivat kuvioista. Tuollaisia hyväntuulen sarjoja tarvitaan, jotka eivät ole kuitenkaan täyttä hömppää.

    VastaaPoista
  10. Mukavaa alkanutt vuotta :)

    Siinä se Joulu taas tuli ja meni,
    meillä oli tänään kuusen pois vienti ja koristeiden kaappiin laitto urakka :)

    Siellä ne sitten odottelevat ensi Joulun tohinoita.

    Mukavia hetkiä! T:Hanna

    VastaaPoista
  11. Yelian, mitäpä sitä vanha mies nuorten tyttöjen perään ymmärtäisi ;D

    Iinuska, kaksi lasia kuohuvaa ja ehkä kolme punaviiniä, mutta valvomisen kanssa yhdessä ottaa lujille. Harvoinpa juon edes näin paljon.
    Laakson kuninkaassa on minusta juuri sopivasti keveyttä ja syvyyttä sekä mainiot henkilöhahmot.

    Hanna, joulun sain laitettua lopullisesti kaappiin tänään minäkin. Vuosi vuodelta kaappitilaa tarvitaan vain enemmän.

    VastaaPoista
  12. Tuo kaappitilan tarve on kyllä tosi ;)
    Oli kyse sitten Joulukoristeista taikka muusta, niin kaappeja sais lisätä joka vuosi !

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...