Tämän alkuviikon olen pyhittänyt kokonaan itselleni ilman suorituspaineita. Käynyt kuntosalilla ystävän houkuttelemana, kävellyt edestakaisin kaupunkiin huuruisia puita ihaillen, käynyt hieronnassa ja neuvotellut tulevasta työnkuvasta kevättalveksi tai milloin nyt palaankaan työhön.
Aamupäivän hieronnan jälkeen maistuikin pitkät päiväunet sohvalla villahuovan alla. Maanantain kuntosalisessio meni näköjään myös ihan nappiin, kun mikään paikka ei tullut kipeäksi. Teinkin aika kevyet sarjat aluksi.
En jaksa ottaa mistään paineita, mikä on minulle uutta. Joko lääkitys tehoaa tai alan parantua. Toisaalta eihän mitään paineita olekaan, olenhan nyt kotona. Tavalliseen tapaan jätetään hommat viime tinkaan ja repäistään sitten kunnolla!
Joulun valmistelu on aina ollut mieluisinta puuhaani. Olen organisoinut tehtävät työt aina keittiön kalenteriin tai paperille jääkaapin oveen ja vetänyt viivaa yli sitä mukaan kun homma on hoidettu.
Lista siellä ovessa on nytkin jo: minä päivänä otetaan kinkku kylmiöön sulamaan, milloin imelletään perunalaatikko, marinoidaan sillit ja minä päivänä keitetään rosollin ainekset. Siivouksen hoitaa mies viikonloppuna ja kuusi tuodaan sisälle heti sen jälkeen.
Viime joulun koiravauva kuusen kimpussa, kun se tuotiin sisälle
Lista on vain vielä kovin puutteellinen. Sinappia voisi tehdä nyt ja valmistella jotakin pakastimeen.
Mitä te muut teette etukäteen?
Aamupäivän hieronnan jälkeen maistuikin pitkät päiväunet sohvalla villahuovan alla. Maanantain kuntosalisessio meni näköjään myös ihan nappiin, kun mikään paikka ei tullut kipeäksi. Teinkin aika kevyet sarjat aluksi.
En jaksa ottaa mistään paineita, mikä on minulle uutta. Joko lääkitys tehoaa tai alan parantua. Toisaalta eihän mitään paineita olekaan, olenhan nyt kotona. Tavalliseen tapaan jätetään hommat viime tinkaan ja repäistään sitten kunnolla!
Joulun valmistelu on aina ollut mieluisinta puuhaani. Olen organisoinut tehtävät työt aina keittiön kalenteriin tai paperille jääkaapin oveen ja vetänyt viivaa yli sitä mukaan kun homma on hoidettu.
Lista siellä ovessa on nytkin jo: minä päivänä otetaan kinkku kylmiöön sulamaan, milloin imelletään perunalaatikko, marinoidaan sillit ja minä päivänä keitetään rosollin ainekset. Siivouksen hoitaa mies viikonloppuna ja kuusi tuodaan sisälle heti sen jälkeen.
Viime joulun koiravauva kuusen kimpussa, kun se tuotiin sisälleMitä te muut teette etukäteen?
Minä olen niitä tyyppejä, jotka tekee kaiken valmiiksi niin, että jouluaattona ei tarvitse tehdä enää paljon mitään. Yleensä kiireisin hetkeni on aatonaaton ILTA. Silloin esivalmistelen kaiken aattoaamuksikin.
VastaaPoistaSiivous on vähän retuperällä. Mutta sekin valmistuu aattoon mennessä.
Eli ei stressiä, paitsi aatonaaton illalla on kiire, mutta ei sekään stressiksi asti muutu. Eihän se voi kun taustalla soi joululaulut ja mukissa höyryää glögi, ehkä punaviinillä terästettynä..
Tuttu näkymä yläkuvassa. katselin kirjakaupassa Venetsiakirjoja ja haaveilin uudesta matkasta. Sitten joskus kun koulutus on ohi.
VastaaPoistaKauhuissani hokasin, että kinkku, joka on ostamatta, pitääkin laittaa jo viikonloppuna sulamaan, että ehtii tiistaiksi uuniin.
En tiedä ehdinkö tehdä mitään, työ imee kaikki voimat ja viikonloppu on lyhyt.
Sooloilija, aatonaatto on varmaan kiireisin ilta koko Suomessa. Mutta ei voi mitään, silloin on tehtävä suurin osa. Tällä kertaa ajattelin tehdä perunalaatikon kuitenkin pakastimeen etukäteen, olisi yksi homma pois viimeiseltä illalta.
VastaaPoistaEicka, kinkku on ainoa jouluruoka, jota ei saa, jos myöhästyy. Tuoreita kinkkuja ei tietääkseni saa kuin tilaamalla. Mutta ei maasta kinkku lopu!
En kyllä yhtään ihmettele, jos on voimat vähissä. Olette varmaan vähän jakaneet, kuka mitäkin tuo. Tavallinen viikkosiivous ja joulutavarat ja kuusi esille, niin siinä se on.
Kyllä minullakin jonkinlaista listaa on mitä pitää tehdä jouluksi.
VastaaPoistaMutta en nyt stressaa ollenkaan. Kun en voi kaikkea olkapääni kanssa tehdä, niin ajattelin että teen mitä teen ja loput saa olla :)
Tänäkin jouluna ostan perinteisesti suurimman osan valmiina. Peittelen petokseni lorauksella kermaa, nokareella voita, tai korppujauhoilla. Tai muilla pikku kepposilla. Kinkun sentään paistamme itse. Hävettää, kun luen kaikkia ruokajuttuja, mutta ei ole stressiä. :)
VastaaPoistaSusanne, ainoa oikea asenne luultavasti. Itse asiassa joulu on täynnä käsintehtyä, siis ruokaa, leivonnaisia ja koristelua. Kipeällä olkapäällä voi saada aikaiseksi enemmän haittaa itselleen kuin hyötyä.
VastaaPoistaJoulupullia. =)
VastaaPoistaPipareita.
Kakkupohjan ja kuivan kakun...
Mantelisarvia, taatelikakun, joululeivät (tänään tehty)
VastaaPoistasiivous tänään, muuta se täytyy uusia kun porukaa tulee jo huomisesta, leipomuksetkin varmaan syödään ennen aattoa.
Lista on ollut jääkaapn ovessa aiempina jouluina, nyt ei ole!
Luotan viime hetkeen, inspiraatioon, yhteistyöhön. Tärkeintä on yhdessäolo ja yhdessä tekeminen, ei tarvitse yksin tehdä eikä suorittaa mitään!
Kakkuja, taatelikakku ja hedelmäkakku/tiikerikakku tai jokin muu.
VastaaPoistaJoulutortut, pullat, aatonaattoiltana samoin täytekakkupohjat.
Graavikalat.
En viitsi stressata joulusta, mulle se on ennen kaikkea aikaa rentoutua. Oon sitä paitsi sitä ikäryhmää, että tärkein jouluvalmistelu on muistaa ostaa junaliput ajoissa (viimeistään kahta viikkoa ennen lähtöä, jos ollaan joulunalusviikolla menossa), että kerkeän isin ja äidin ja anoppilan valmiisiin joulupöytiin. Toivon kuitenkin, etteivät nekään pahemmin stressais. Valmistaikinasta jouluaattona askarrellut piparit ja tortut maistuu vallan hyvälle enkä valmislaatikkojakaan vastusta. Kasvissyöjänä en kinkkuun koske - sen sijaan olen valmistanut esimerkiksi täytettyjä paprikoita tai jotain ihanaa gratiinia paremman puoliskon kanssa - kuitenkin jotain sellaista minkä kerkeää sitten joulunakin. Ja riisipuuro ja luumusoppa ovat hyviä ja verrattaen helppoja herkkuja.
VastaaPoistaTärkeintä jouluna on olla yhdessä perheen ja kavereiden kanssa, levätät ja esimerkiksi katsoa paljon hyviä leffoja.
En oikeastaan tee listoja kuin kauppaa varten. Joulualusaika on minulle yhtä juhlaa, taatelikakkujakin olen tehnyt jo varmaan viisi (sillä meidän hyvällä ohjeella ;) , tosin Sooloilijan vinkistä keitin viimeisimpiin taatelit kahvi-vesi-seoksessa ja hyvää tuli!), koulun myyjäisiin osa ja ystäville toivotuksi vakiolahjaksi. Joka päivälle riittää puuhaa, en paljon ehdi koneella istua. Sen verran vain, että postaan joulukalenteriin kuvan. Eilen tehtiin piparit ja äitini ja pojat saivat aikaiseksi piparitalon, tänään on jouluostosten vuoro äitini kanssa ja jossain välissä fysioerapia ensimmäistä kertaa 3 kk sitten satuttamaani nilkkaan. Joulukiireitä, hip ja hei!
VastaaPoistaJoulun tekeminen on kodikasta ja kivaa. En stressaa mistään: ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen vietetään joulu Mummulassa. Tavallisenakin jouluna, jolloin meillä on ollut paljonkin porukkaa, ruokien tekeminen on mukavaa, siivous ei.
VastaaPoistaTeen tänään sinun innoittamanasi rahkavoitaikinasta pikku torttuja ja taatelikakun. Valmistaikinasta pipareita. Jouluksi vien pottulootan ja rosollin mennessä.
Meri
Eevis, niinpä se kuitenkin on, että joulun jokainen tekee omalla tavallaan. Jotkut esimerkiksi laulavat, mitä meillä ei kukaan tee enkä siksi viitsi yksinään laulaa.
VastaaPoistaHallatar, leipominen on mukavaa ennen joulua ja saa edes jotakin valmista pakkaseen.
Maaretta, tuollainen on kivaa, kun voi porukalla valmistella joulua. Siitä syntyy se tunnelma.
Arleena, minäkin mietin tiikerikakkua, sitä tulee niin harvoin tehtyä. Graavikalaa olen tehnyt pakastimeenkin, äitini tekee aina niin. Syöttekö täytekakkua jouluna jälkiruokana vai kahvilla?
Anitta, kuulostaa ihanalta tuo junalipun ostaminen! Pyhien löhöily on parasta, uusi yöpuku ja villasukat, lahjakirja tai -leffa ja suklaata.
Krisu, taidan seuraavaan kakkuun kokeilla tuota kahvikeitosta. Muuten kyllä epäilen, että olet pudonnut pienenä johonkin pataan, jossa jaetaan ylimääräistä energiaa! Aika pitkään on venynyt nilkkasi hoito, toivottavasti saat siihen apua.
Meri, kiitos siitä sokerihuomiosta, aina jää joku virhe ohjeisiin. Tein eilen sinappia, josta tuli minusta liian suolaista. Iloista leipomusta, toivottavasti saat jonkun muun huolehtimaan siivouksesta.