~ ~ ~
"Syömään!"
Kuvat olen vapaasti yhdistellyt töistä, jotka juuri nyt ovat esillä Taiteilijaseuran vuosinäyttelyssä ja Käsityön museon näyttelyissä.
Edit. klo 13
Paitsi pullat tietysti, niitä leivoin eilen varmaan ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Ja maistuvat niin hyvältä, että lähdenpä kohta päiväkahvin keittoon.
Vietettyäni Eeviksen kanssa tuon nelituntisen taideiltapäivän lounaineen ja kahveineen kaupungilla luuhaten olen jotenkin tuntenut itseni kuin uudeksi ihmiseksi. Ehkä siihen vaikuttaa kaiken muunkin sosiaalisen elämän lisääntyminen.
Viimeisen parin viikon aikana olen ollut yhteydessä kaikkiin rakkaisiin ihmisiini. Ja tämä lepo, kaikenlaisten pakkojen puute, rauha kotona, lumi ja valot. Niin ja toimiva nettiyhteys ja te siellä!
Ehkä nyt en valita mitään.
Edit. klo 13
Paitsi pullat tietysti, niitä leivoin eilen varmaan ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Ja maistuvat niin hyvältä, että lähdenpä kohta päiväkahvin keittoon.
Vietettyäni Eeviksen kanssa tuon nelituntisen taideiltapäivän lounaineen ja kahveineen kaupungilla luuhaten olen jotenkin tuntenut itseni kuin uudeksi ihmiseksi. Ehkä siihen vaikuttaa kaiken muunkin sosiaalisen elämän lisääntyminen.
Viimeisen parin viikon aikana olen ollut yhteydessä kaikkiin rakkaisiin ihmisiini. Ja tämä lepo, kaikenlaisten pakkojen puute, rauha kotona, lumi ja valot. Niin ja toimiva nettiyhteys ja te siellä!
Ehkä nyt en valita mitään.
Oi, taide inspiroi kyllä mieltä, piristääkin.
VastaaPoistaJa tuore pulla myös ;D
Sooloilija, silloin kun Oulun taidemuseo ei vielä ollut remontissa, kävimme äitini kanssa siellä joka reissulla. Se oli aina yhtä iso ilo. Täällä on surkeat tilat, mutta silti se virkistää.
VastaaPoistaItseleivotut pullat on niin hyviä. Sinun leipomien kuvakin tuo veden kielelle.
VastaaPoistaHauskaa perjantaita!
Kiitos taide-elämyksestä!! On liian kauan aikaa siitä, kun viimeksi olen taidemuseossa piipahtanut. Pitääkin korjata tilanne ennen kuin vuosi taas vaihtuu. Minä olen siitä hassu, että haluan aina käydä taidetta katselemassa yksikseni. Miksi??Niinpä, miksi!
VastaaPoistaMutta pullia syön nautinnolla ihan kaffeeseurassakin :)
Susanne, kaikkein parhaiten minulle maistuvat kuitenkin jonkun muun leipomat pullat :)
VastaaPoistaTinttarus, yksin käydessä on minusta se hyvä puoli, että voi poukkoilla edestakaisin, palata uudelleen kiinnostavien teosten luokse. Yksin voi keskittyä kuuntelemaan, mitä tuntoja teos herättää. Mutta seurassa voi saada muuten uusia vaikutteita!
Ensin huokailin taideteosten äärellä ja sen, miten kauniisti laitat ne tänne aina esille. Vaan paras olikin lopussa -pullaa ja hyvää oloa, läheisiä ja rauhaa. Ihanaa kuulla, että loma tepsii.
VastaaPoistaEicka, auttaa se kaikki näköjään. Ja kaikki sun ja Merin opit myös on mielessä. Hengitys- ja keskittymisharjoituksia, pysähtymistä ja läsnäoloa. Ja poks, yhtäkkiä olen olemassa.
VastaaPoistaIhanaa! Kyllä määki joudun tekemään joka päivä niitä, ettei se olemisen tunne katoa. Olen huomannut nyt pitemmän päälle, että kaikki turha katoaa häiritsemästä ja se hiukan joskus haittaa. Ei hajoa pienistä, ärsytystä ei tunnu jne.
VastaaPoistaKun aiemmin kaipasin työssä kunnon johtamista, nyt huomaan, että se on hyvä juttu, mutta pakko silti on seurata omia jalkoja. Asiallisesti voi puhua omasta kannastaan, sekin on ollut opittava. Koska tämä ystäväni viisaus on auennut, että "vain itselleen voi olla uskollinen". Olen ajautunut suuren työnantajan leipiin ja siellä voi olla uskollinen vain talolle ja talon suunnitelmille. Joutuu vähän totuttelemaan. Ja neuvottelemaan. Kovasti joutuukin.
Mie tulen nyt kahaville, jos kerran pullankin saa. MMM...ihanaa. Onnesta soikeena ja pullasta pyöreempänä.
VastaaPoistaEicka, pahinta on, kun isossa talossa tehdään kivoja päätöksiä, että tehdään jotakin uutta kivaa, mutta ei anneta siihen aikaa. Odotetaan vain, että kyllä tytöt puristaa tämänkin, on ne puristaneet ennenkin. -Äh, en ajattele työasioita, en.
VastaaPoistaToivottavasti sulla kuitenkin pysyy vaihtokurssi plussan puolella.
Vicki, täälä sais kahavit! Pyöritään yhdessä :)
Minäkään en ole tänä vuonna leiponut pullaa, muistaakseni en viime vuonnakaan, ehkä en sitä edellisenäkään. Mies kerran totesi kaupassa, että nyt hän ostaa pullaa, kun ei sitä näytä kotona saavan. Kielen päässä kävi, että saathan sinä jotain muuta, mutta en viitsinyt nolata häntä.
VastaaPoistaOikeastaan olen vähän kateellinen sinulle. Minulla on töiden jälkeen niin tyhjä takki, että en jaksa tehdä niitä asioita, mitä haluaisin. Vaikka leipoa.
Moninainen, saat ollakin kateellinen, koska juuri nyt on muutaman päivän mennyt hyvin. Vähän aikaa sitten kellossani oli kovin toisenlainen ääni.
VastaaPoistaVaatimukset ovat nykynaiselle niin kovat! Täyden työpäivän jälkeen pitäisi saada aikaan vielä täysipainoinen koti ja harrastukset ja seuraelämä. Jokaisella työssäkäyvällä pariskunnalla pitäisi olla osa-aikainen kotiapulainen, ehdottomasti.