sunnuntai 4. toukokuuta 2014

Jääkellarin lohta ja rento sunnuntailounas


Olen tehnyt jääkellarin lohta, ensimmäistä kertaa ja se on hyvää. Ruodottomaksi käsitellyt kotimaiset kirjolohifileet olivat tarjouksessa viikonlopuksi. Suosittuja lohiruokia  sunnuntaina ovat meillä olleet punaisella pestolla peitetty Salkkarilohi ja maustekastikkeella valeltu Teryakilohi. Nyt tuntui kesän kynnyksellä oleva paikallaan jo graavi kalakin.

Suola-sokeriliuoksessa graavaaminen on minulle kuitenkin uusi juttu. Sain kerran Mäyräkoira Ollin Aikulta ohjeen, mutta en löytänyt sitä mistään tähän hätään, joten etsin verkosta neuvoja ja yhdistelin niistä oman kokeiluversion. Kirjolohta oli hankittu ja vaikka fileet olivat isoja, niin ohjeissa käskettiin nimenomaan käyttää merilohta. Katsotaan nyt kuitenkin ensin, mitä tulee kirjolohesta.

JÄÄKELLARIN LOHI 
1-2 lohifilettä, mitä nyt astiaan mahtuu, minulla oli kaksi isohkoa filettä
1 ½  l vettä
2dl karkeaa merisuolaa
1 ½ dl sokeria 
pippuria, tilliä 
Kiehauta puolet vedestä suolan ja sokerin kanssa, lisää loput vedestä liuokseen ja jäähdytä kylmäksi vaikka yön yli.  
Leikkaa lohifile/fileet sopivan kokoisiksi pitkulaiseen kannelliseen astiaan. Rouhi päälle pippuria (valko- ja roseepippuria). Tillinvarret sopivat hyvin mukaan, jos on. Kaada astia täyteen jäähtynyttä nestettä ja peitä kannella. Siirrä lohi jääkaappiin tekeytymään.
Puolitoista-kaksi vuorokautta riittää suolaamaan lohen sopivaksi, mutta nettiohjeitten mukaan kala säilyy suolaliemessä parikin viikkoa. Ennen käyttöä kala kannattaa huuhtoa vedellä ja leikata sitten sopiviksi paloiksi.


Tästä tuli juuri sopivan suolaista meidän makuumme, joka siis ei ole kovin voimakkaan suolan perään. Leikatessa napsin suuhuni ensimmäisiä päätypaloja ja ne olivat tietenkin liian suolaisia. Muut olivatkin sitten juuri sopivia. Ja kuten kuvasta näkyy, tilliä ei ollut, joten pari oksaa timjamia sai toimia koristeena.


Halusin päästä muutenkin helpolla ruoanlaitosta enkä suunnitellut mitään etukäteen. Aamulla katselin jääkaappia ja päätin sekoittaa kastikkeen turkkilaisesta jogurtista, raastetusta kurkusta, sinapista, sitruunasta ja mausteista. Poika tilasi uunissa paahdettuja perunoita. Valelin ne öljyllä ja sitruunalla ja kyllä kuulkaa Nicola-pottu maistui hyvältä! Parsanipun heitin viimeisenä uuniin paahtumaan ja silasin sen lopuksi parmesaanilla. Vihreää salaattia en muistanut ottaa edes esille ja kirsikkatomaatitkin tulivat pöytään sellaisenaan, huuhdottuna toki. Ei liian työlästä ja kokkikin ehti sohvalle loikoilemaan ennen vieraitten tuloa.



Huomasin että oli tullut ostettua vähän liikaa maitoa, ja siitä sai hyvän syyn tehdä pitkästä aikaa pannukakkua. Viime syksyltä oli omatekoista omenahilloa vielä pari pussia pakastimessa ja se maistui ihanan raikkaalta pannarin päällä. Värin takia olisi tietenkin pitänyt olla kermavaahtoa edes valokuvaan, mutta kun ei ollut!


Omena on hyvää kaikissa muodoissaan.

***

Jälkikirjoitus: Viikon kuluttua maistoin toista lohifilettä ja totesin, että se oli kyllä käynyt jo liian suolaiseksi sellaisenaan syötäväksi. Viipaloin sen ja pakastin tulevaa käyttöä varten, esim. lohilaatikkoon.


10 kommenttia:

  1. Jos teillä ois avoimet ovet sunnuntaisin, veikkaan että ruokapöydässä olisi tunkua :)

    -eikka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päivi sää saat ajella tänne vaikka joka pyhä!

      Poista
  2. Jääkellarin lohi kuulostaa hyvältä. Pitää kokeilla etenkin, kun alkaa olla taas sopivan aurinkoisen lämmintä. Raikas lohi maistuu silloin hyvältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Graavi lohi tuntui tosiaan keväisen kevyeltä, vaikka söimme neljään pekkaan lähes koko fileen. No sai siitä pari koiraakin ja minä söin loput tänään lounaaksi;)

      Poista
  3. Jääkellarinlohi on meidänkinperheen herkkua. Usein tehdään ja aina loppuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alan tästä lähtien tehdä tätä meilläkin enemmän, maustuu helposti ja sopivaksi. Luultavasti kala ei suolaudu tässä liikaa, kuten voi muuten käydä.

      Poista
  4. Vitsit noi perunat näyttää hyviltä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Perunoihin tulee ihana kalvo pintaan tuolla tavalla paahtamalla. Maku on tosi hyvä, varsinkin kun en arkisin tule perunaa valmistaneeksi. Kalan tai kanan rinnalla tarjoan vain salaattia tai muita vihanneksia, tai sitten teen pastaa.
      Paitsi niinä päivinä, kun en tee ruokaa ollenkaan.

      Poista
  5. Niin hyvältä näyttää, ettei sanotuksi saa! :)

    Parsa-aika on parhaimmillaan, vaalea on suosikkini... ihana ateria!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valkoista parsaa en olekaan itse vielä ostanut. Pitää varmaan nyt kokeilla, onneksi parsan saanti on parantunut.

      Poista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...