keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Tilkkanen tännekin!


Olen viettänyt vapaaviikkoa oikein listan kanssa, kirjannut ylös ne tehtävät, jotka pitää tehdä tällä viikolla, että homma toimisi. Olen kuitenkin oppinut työviikon jälkeen niin hyvin rentoutumaan, etten alkuviikosta yleensäkään saa aikaiseksi juuri mitään. Niin nytkin. Yksi meno päivässä on ihan riittävästi. Muu menee vaan joutavanpäiväisessä, öh, blogisurffailussa ja sudokunteossa. Ja meneehän aikaa myös koiran kanssa kävelyssä ja ruoanlaitossa.

Maanantaina kalenterissa oli joulupäivällinen työporukan kanssa Hotelli Yöpuun ravintola Pöllövaarissa, joka todellakaan ei ole pöllömpi paikka tässä kaupungissa. Se on kaikkein paras ja kaunein ravintola. Olin käynyt siellä vain kerran aikaisemmin joskus kymmenen vuotta sitten, ja muistan sen kerran ikuisesti. Silloin oli kevätkesä ja nautimme parin naisen kanssa vuohenjuustosalaatit. Hovimestarin suosittelema uusiseelantilainen Jackson Estaten pirtsakan ruohoinen ja mustaherukkainen Sauvignon Blanc oli suorastaan kitalaen räjäyttävä kokemus, viinielämys vailla vertaa sen vuohenjuuston seuraksi. Pidän paljon viineistä ja tämä oli minulle uusi tuttavuus silloin, mutta sen jälkeen meistä tuli kyllä ystävät. Ja klassikkohan tuo vuohenjuusto-sauvignon blanc onkin, se selvisi minulle myöhemmin.

Kuva Hotelli Yöpuun sivulta

Nyt kuitenkin olimme varanneet kahdelletoista hengelle jouluisen alkuruokabuffetin ja jälkiruoat, mikä oli juuri sopiva menu meille leideille. Tai olisin voinut jättää tällä kertaa jälkiruoankin väliin, pelkkä kahvi olisi riittänyt. Ruoka oli niin hyvää, että jäin vielä illalla ennen nukahtamista fiilistelemään mielessäni niitä makuja. Maut olivat melko hentoja ja hienostuneita, eivät ollenkaan voimakkaita, tulisia tai varsinkaan perinteisiä joulumakuja, mistä suuret plussat! 

Kylmäsavulohi-punasipulicocktail sisälsi minun mielestäni myös pikkuruisia porkkanakuutioita ja maistui ihanan raikkaalta, samoin katkaravut kirvelikastikkeessa. Rosmariinimarinoitu riimihärkä ja kalkkunanrinta basilika-parmesaanikastikkeella olivat myös viedä kielen mennessään. Nämä kaikki olivat hyvin pieninä annospaloina, mistä olin erityisen mielissäni. Selleri-omenasalaatti pähkinämajoneesin kanssa oli todella hyvää, samoin balsamicolla marinoidut uunijuurekset ja homejuustokastike. Kun näitten kylmien alkupalojen seurassa nautti yhden perunan, oli vatsa niin täysi, ettei olisi halunnut ajatellakaan pääruokaa. Tai ehkä joku osaa valita alkupalapöydän kuudestatoista lajista vain pari pientä ja jättää muut maistamatta? 


Tiistaina olin aikonut käydä kaupungilla ostamassa lahjan tädilleni, hakea kirjastosta varaamani Jonas Gardellin kirjan, kirjoittaa joulukortteja ja käydä ruokaostoksilla. Sain tehtyä ensimmäisen ja viimeisen. Ystävä sattui soittamaan ja koska emme olleet nähneet pitkään aikaan, teimme treffit kaupungille kahdeksitoista. Kaiken meikkaamisen ja koiranulkoilutuksen kanssa tälle myöhäännukkujalle tuli niin kiire, että myöhästyin bussista ja jouduin menemään taksilla. Ei voi mitään, en vaan halua kiirehtiä vapaaviikolla, töissä riittää sitä minuuttiaikataulua ihan tarpeeksi.

Oli kiva kierrellä kaupoissa yhdessä ja istua pitkään kahvin ja pullan äärellä vaihtamassa kuulumisia. Siinä lomassa sain kuin sainkin hankittua tädille syntymäpäivälahjan ja anopille joululahjan eli hommat hoidettua. Illalla sitten teimme miehen kanssa yhdessä viikon ruokaostokset ja haimme uuden petauspatjan. H. oli päättänyt sijoittaa veronpalautuksensa älyvaahtopatjaan, koska entinen petari oli jo väsyneen näköinen. Uusi piti petata tietysti heti paikoilleen. Nyt tuli sellainen älynväläys, että minäkin nukuin sillä puoli yhteentoista asti! 


Tänään olen iltapäivään mennessä ulkoiluttanut vasta koiran ja itseni. Lähikirjastoon tuntuu olevan hirveän pitkä matka, kymmenen minuuttia, eikä sinne saa mielellään mennä koiran kanssa. Useammin kuin kerran on varaamani kirja jäänyt hakematta, koska se ei ole autoreittien välittömässä läheisyydessä enkä ole viitsinyt lähteä sinne toista kertaa erikseen kävelemään. Näin ei tapahtunut silloin ennen...Huomaan muutenkin kaikenlaisia muutoksia, joista en pidä. Tämä saamattomuus on niistä ehkä keljuin ja moni muu liittyy siihen.

Olin esimerkiksi tänään aikonut kävellä kolmen vartin päässä olevalle terveysasemalle ja muuttaa kaikki lääkereseptini sähköisiksi, koska seuraavan kerran ne pitää uusia siellä. Tätä varten joutuu ensin jonottamaan reseptihoitajalle, joka tekee näitä kirjauksia. Aikaa ei voi varata. Ihmettelen vaan, miten muut työssäkäyvät hoitavat asiansa, meillä kun työterveyteen ei saa enää mennä, vaan pitää asioida omalla terveysasemalla. Jonotan siis kahden viikon päästä, kun seuraavan kerran on vapaata. 

Huomenna olen lähdössä siskon kanssa viikonlopuksi Ouluun kaksiin juhliin, siitä tämä listahomma. Huomiselle on oma lista. Joulukortit on siis väännettävä tänä iltana, ensi viikon varaan ei voi laskea mitään.  


Skool, hyvää itsenäisyypäivää!

14 kommenttia:

  1. Kuullostaa rennolta! Ihanaa, että osaat ottaa lomasta kaiken irti ja rentoutua. Hyvä sänky ja patjat ovat kyllä kaiken a ja o hyville yöunille. Itse nukun futonilla ja se oli paras ostos koskaan. Pelasti selkäni, josta kivut hävisivät futonilla nukkuessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki futonilla nukkuvat kehuvat sitä, mutta en ole koskaan kokeillut itse maata sellaisella. Sängyllä on tosiaan väliä.

      Poista
  2. Me yövyttiin Yöpuussa Jyväskylä-viikonloppuna syksyllä. Etsittiin ihan sokkoina pientä ravintolaa, mikä ei kuulu mihinkään isoon ketjuun ja osuimme aika nappiin valinnassa. Syötiin yhtenä iltana Pöllövaarissa ja hyvää oli. Aamiaiset myös olivat tavanomaista paremmat ja vähän vaihtelua perusaamiseen oli tarjolla.
    Mulla alkaa muuttohommien seurauksena olla koko keho enemmän tai vähemmän raihna. Olen kanniskellut, siirrellyt, seisonut monta päivää putkeen ja samaa on vielä tiedossa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osuittepa tosiaan kaupungin mukavimpaan hotelliin. Siellä ei ole samanlaista sarjatuotannon makua kuin muualla. Pidän myös ravintolapuolen pienistä tiloista ja lämpimästä sisustuksesta.

      Poista
  3. Näin luettuna: paljonhan sulle on viikon aikana tapahtunut.
    Ihana paikka todellakin tuo Yöpuu, kävin siellä kesällä korvasienikeitolla ja Romanovin mansikoilla! Tuon menun lukemisen jälkeen piti lähteä jääkaapille.

    Minulle muuten käy samoin aina kirjastoon varaamieni kirjojen kanssa; vaikka on lyhyt matka kirjastoon, niin hyvin usein jää viimetippaan, ja joskus en ole saanut haettua ollenkaan, vaikka olisin kuinka odottantu saavani jonkun kirjan. Mikähän siinäkin on..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luinkin kesällä teidän leidien tapaamisesta:)
      Joskus ei vaan saa itseään liikkeelle kaiken muun tohinan keskellä. Tarvitsen välillä muutaman päivän täysin omaa tilaa ja vapautta, ja silloin sitä rauhaa häiritseee jokainen sovittu meno, jopa kirjaston kutsu.

      Poista
  4. Se on vähän mistä kulmasta tuota saamttomuuden tunnetta katsoo. Itsekin tunnen usein saamattomuutta kuten vaikka nyt. Mutta kun katsoo tekemisiään taaksepäin niin huomaa että kyllä sitä ihan aikaansaapa on näillä kymmenillä. On vaan hyväksyttävä että se on erilaista kuin ennen. Veikkkaanpa että työmaailmassakin ote töihin on erilainen ja kantaa laajempaa vastuuta kuin aiemmin vaikkei haluaisikaan. Samoin positiiviset tekemiset kuormittavat. Sitä en aina itsekään muista. Jospa tuota saamattomuutta kutsuisikin levoksi ja niin tarpeelliseksi pysähtymiseksi!Hyvää ja rauhallista itsenäisyyspäivän aikaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on ihan varma nakki, että työote on entistä laajempi ja hahmottaa paremmin kokonaisuuden. Nyt ymmärtää syvemmin myös ennalta ehkäisyn arvon ja oman pienen, mutta tärkeän panoksensa merkityksen.

      Juuri nyt todistan huvittuneena, kuinka positiivisetkin asiat kuormittavat. Tapasin eilen juhlissa kaikki rakkaimmat sukulaiseni. Nyt sydämeni on niin täynnä onnea, että minusta ei ole oikein mihinkään muuhun;)

      Poista
  5. Hyvää itsenäisyyspäivää sinne !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsenäisyyspäivän ilta tuli vietettyä television ääressä ja kivaa katseltavaa Tampereelta saimmekin!

      Poista
  6. Hyvää itsenäisyyspäivää! :)

    Kauniit, sinivalkoiset kuvat! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tein nopean asetelman keittiön pöydälle, kun yhtenä päivänä oli sopivasti päivänvaloa ja aikaakin. Lasissa on uutta Blossaa, jota en suinkaan tykkää maistella kuumana, vaan kylmänä ja vain tilkkasen.

      Poista
  7. Kuulostipa ihanan herkulliselta illallisen elementit!
    Tästä vaan nälkä sen kun lisääntyi ja vasta saunan jälkeen illastetaan.

    Monenlaista tärkeää suunnittelin pitkän viikonlopun aikana tekeväni, vaan en mitään hyödyllistä ole saanut aikaiseksi. Joulukortit pitäisi saada tehdyksi... Minulla on koneella kaikkien osoitteet ja postimerkitkin jo hankin, kortit vain puuttuvat.
    Leppoisaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joulukortit ovan minulle työläät jostakin syystä, vaikka siskoni mielestä niitten kirjoittaminen on ihanaa. En silti millään halua lopettaa perinnettä, kun kuitenkin se on moneen ihmiseen ainoa yhteyteni vuoden aikana. Siis ensi viikolle jää.

      Poista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...