lauantai 24. syyskuuta 2011

Syönpä edes silmilläni



Kuusi päivää ja kolme kiloa. Ei kovin paljon, kuvittelin jotenkin tätä alkua vielä nopeammaksi. Viimeiset kolme aamua vaaka on näyttänyt samaa lukemaa, vaikka olen kyllä pysynyt hyvin ruodussa. Syöminen on välillä ollut mielessä nyt loppuviikosta, joten odottelen edelleen sitä luvattua ketoosia, jonka pitäisi viedä nälkä pois. 

En malttaisi millään odottaa. Muutin siis taas sitä, mitä voi nopeasti muuttaa, eli vähän blogin ulkonäköä. En vaan osaa tehdä kaikkea sitä, mitä haluaisin.


Nukuttuamme ensin lähes puolille päivin kävin Vilman kanssa päivällä kaupunginosakävelyllä. Koululla näytti olevan touhua ja oppilaita juoksenteli tehtävien perässä metsikössä. Vilma säikähti jokaista pikkuihmistä, kuten tavallisesti. Se ei millään totu pikkulapsiin. Ostoskeskuksella oli syysmarkkinat ja poniajelua. Ponien jäljiltä lähistöllä oli hurmaavantuoksuisia jätöksiä, joista sain lähes kaksin käsin vetää koiraa irti. 

Tuuli yllättävän viileästi ja lehdet vain lentelivät puista. Ensimmäistä kertaa alkoi tuntua, että kohta pitäisi ottaa hanskat käteen. Kamera onneksi oli taskussa ja sain napsittua muutamia kuvia räiskyvistä syysväreistä. Ne ilmaantuivat aika nopeasti ensimmäisten hallaöitten jälkeen.


Antoisaa viikonloppua jokaiselle! 

15 kommenttia:

  1. Kolme kiloa vajaassa viikossa on hyvä suoritus, elä luovuta!Minulla ketoositila tuli päälle kolmantena päivänä, mutta minun kuurissani ei saanut syödä mitään muuta kuin pusseja.Mittasin ketoosia niillä ketoositikuilla.Minä melkein kaipaan pussikeittovaihetta, se oli niin helppoa ja selkeää. Etenkin kun ei tarvinnut käydä juuri kaupssa eikä tehdä ruokaa muille , paitsi sunnuntaisin kun een ruokaa vanhemmilleni. Kirjoitin sinulle muuten kannustavan tsemppauskommentin edelliseen postaukseesi, mutta ilmeiseti kommentti ei koskaan saapunut perille. Ei tainnut osata Saimaan vesiltä sinne Keski-Suomeen etenkin kun lähetin sen kännykän kautta!

    VastaaPoista
  2. Tosi hyvin olet saanut painon putoamaan, minulta meni hiilarittomalla vain se kolme kiloa kuukauden aikana, perinteisellä sitten jatkoin, nyt on paino pudonnut 12 kiloa, hyvä minä:))
    Kauniita ruskakuvia, täällä Virroilla ei taida tulla ruskaa ollenkaan, lehdetkin ovat melkein pudonneet pihapuista.

    VastaaPoista
  3. Kolme kiloa! Sehän on paljon ja siitä on hyvä jatkaa. Minun pitäisi pudottaa ainakin 10 kiloa, mutta, mutta...

    Selkeä on blogisi ulkonäkö ja kauniit syyskuvat.

    VastaaPoista
  4. Minustakin kolmen kilon pudotus viikossa on tosi hyvä.
    Ihania syksyn värejä! Kyllä tämä ensipakkasten ja kuulakkaan valon aika on ihanaa.

    VastaaPoista
  5. Reipas alku. Älä lannistu. Ketoositikkuja minäkin käytin ja muistan oloni ketoosissa ollessani virkeämmäksi kuin popsiessani kieleni elämysten mukaan. Pitäisi alkaa taas. On niin pitkä lista tekemisiä, joita pitäisi tehdä syömisen sijaan. Kampaajallakäynti on toinen missä muutos tulee yhtä helposti, toisen tekemänä, kukkaro vain kärsii.

    VastaaPoista
  6. Tuohan on hurja tahti! Olisin oikein tyytyväinen, jos itseltä lähtisi noin vinhaa vauhtia kiloja pois. Kilo lähtee helposti lenkillä, mutta sen jälkeen palailee viikossa takaisin. Sitten mennäänkin jo uudelle lenkille :)

    Malttia, sisua ja onnea sinulle kuurilla! Ja hyvää viikonloppua!

    Ihania ruskakuvia :)

    eikka

    VastaaPoista
  7. Ihanan värikästä syksyä kuvissasi.

    VastaaPoista
  8. Karsimme miehen kanssa, olisikohan siitä jo kohta kymmenen vuotta, turhia hiilareita, ja siitä tuli tapa.
    Kyse ei niinkään ollut painonpudotuksesta, vaan yleisestä hyvinvoinnista. Edelleenkään emme juuri syö perunaa, pastaa, riisiä, valkoista leipää, emmekä makeaa. Ainakaan minulle tämä ei ole dieetti, vaan oman itseni kuuntelemista. Aikaisemmin verensokerini laski ajoittain todella alas, (mittauksissa, jopa n. 2 kun normaaliarvot ovat viiden paikkeilla) nyt olo on hyvä.
    Toivottavasti löydät oman hiilaritasosi ja sen mukana tavoittelemasi painon. Koska itse emme tavoitelleet painonpudotusta, emme myöskään pyrkineet ketoosiin, silti mieheltä putosi huomaamatta kahdeksan kiloa, itse taas olen pysynyt samassa, suht´normaalissa painossani koko ajan, jopa kun jouduin olemaan jalka paketissa kuusi viikkoa, ja sen mukana liikunta oli nolla. Iloista tsemppiä sinulle!

    VastaaPoista
  9. Maaretta, onnistuit hyvin omalla systeemilläsi, aika tiukalla vielä. Minulle suositeltiin kolmea pussia eli 450 kcal plus yhtä ateriaa tai neljättä pussia. Tätä on tarkoitus jatkaa pitkään, joten on kiva, kun voi syödä toisten kanssa yhdessäkin jotakin.

    Manteli, oletpa sinäkin onnistunut upeasti! Tämä on erittäin niukkaenerginen systeemi, joten odotan siksi kunnollista pudotustakin;)

    Mayo, minulla on varaa pudottaa peräti 20 kiloa, että pääsisin takaisin lasten jälkeisiin mittoihini. Saa nähdä.

    Rita, pihlajat ovat täälläkin saaneet väriä ihan vasta, kuten vaahteratkin. Ja kohta on jo lokakuu!

    Rouva Kameleontti, täytyy munkin olla jo ketoosissa, mutta sitä virkeyttä odottelen edelleen...

    Eikka, tarkistin oikein, että PV:ssa 2004 lähti vain kilo kuukaudessa. Kuka sellaista tahtia jaksaa! Muistatko vielä Mehiläisen dieetin;)

    Arleena, onneksi värejäkin löytyy sieltä täältä. Nämä villiviinit olivat kirjaston seinässä.

    VastaaPoista
  10. Pirkko, juttelin juuri toisen miniäni kanssa, joka myös on hyvin hoikka. Hänkin on innostunut karpaamaan ihan terveyssyistä. Minusta on ollut hyvin vaikeaa ajatella luopumista leivästä -kokonaan. No, leivonnaisista vielä vaikeampaa, tosi perso kun olen.

    VastaaPoista
  11. Mehiläisen dieetti oli tehokas =D Tosin meillä se oli sovellettu, kun muuten oli niin kauhia nälkä koko ajan ;)

    eikka

    PS. Hyvää suklaahippukakkua juuri tässä..

    VastaaPoista
  12. Eikka, yritän saada itseni uskomaan, että olen oman osuuteni herkuista kyllä saanut...Onnistui jälkiruokajäätelön kanssa: söin vain lusikallisen.

    VastaaPoista
  13. Hyvä alku, älä lannistu!
    Minäkin olen syönyt kesäkuun alusta vähähiilihydraattista ruokaa ja luopunut samalla light-ruuasta. Nyt syön kunnon juustoa, vähän oivariinia ja tavallista luonnonjugurttia rasvattoman sijaan. Paino on pudonnut ilman nälkää 4-5 kg. Tänään oli paino yllättäen tippunut yhden kilon huolimatta eilisestä lakupatukkasortumuksesta. Jospa viisari alkaisi taas kääntää suuntaa, hidaskin liike riittää mulle. Välillä olen ehkä ollut jonkin asteen ketoosissa, koska suu on maistunut pahalta. Eilen intouduin ostamaan "pusseja" sellaisten päivien varalle, jolloin työpaikan kanttiinissa ei ole mulle sopivaa ruokaa. Vähän olen ennakkoluuloinen noiden pussien suhteen, vaikka ne varmasti nopeuttavat painon pudotusta.
    Täällä ei ole ollut vielä pakkasia eikä siis ruskaakaan vielä.

    VastaaPoista
  14. Villiviinit on aina niin ihania syksyisin. Joskus näkee niiden olevan melkein tulessa kun aurinko osuu niihin oikeesta kulmasta tuntuu että ne suorastaan räjähtää värillään:)

    VastaaPoista
  15. Päivi, sinähän olet hyvin saanut muutosta aikaan ilman varsinaista nälkäkuuria! Pussit nopeuttavat painonpudotusta varmaan siksi, että niissä on niin vähän energiaa: minun pusseissani vain 138 kcal. Kun sillä korvaa jonkun aterian, on se ainakin 400 kaloria normaalia vähemmän;)

    Henrietta, jotkut betonirakennuksetkin näyttävät olevan aivan punaisia auringon paistaessa villiviineihin:)

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...