keskiviikko 31. elokuuta 2011

Omenoita Mummo Ankan tapaan


Kaupassa oli kauniita kotimaisia omenoita, jotka suorastaan hinkuivat hypätä kärryyni. Niitä oli siis saatava iso pussillinen mukaan ajatuksena leipoa syksyn ensimmäinen omenapiirakka. Olivat muuten erinomaisen hyviä ihan syötynäkin, ei yhtään happamia tai kitkeriä.

Pirkka-lehdestä olin taas kerran repäissyt kiinnostavan ohjeen, aivan kuin ei olisi plakkarissa omenapiirakkareseptejä vaikka keittokirjaksi asti ennestäänkin. Ja ihan kuin tarvitsisin vielä lisäkilon tästäkin. Tämä nyt sai  kokeiluluvan, koska teki mieli jotakin päiväkahville ja sattui olemaan kaikki ainekset kotona. Nimesin piirakan kuitenkin uusiksi nähtyäni sen valmiina.

Mummo Ankan mantelinen omenapiiras
 TAIKINA
    1½ dl juoksevaa margariinia /voita
    1 dl sokeria
    1 muna
    3½ dl täysjyvävehnäjauhoja /valkoisia jauhoja
    1 dl mantelijauhetta
    1 tl leivinjauhetta
    1 tl kanelia
Vaahdota rasva ja sokeri. Lisää muna vatkaten joukkoon. Sekoita kuivat aineet keskenään, lisää jauhoseos vaahtoon ja sekoita taikinaksi. Vie jääkaappiin odottamaan jatkoa.
 TÄYTE
    800 g omenoita, laitoin varmaan 6 kpl (happamia saisi olla)
    2 rkl sitruunamehua eli puolen sitruunan mehu
    1 dl fariini- tai muscovadosokeria
    1 dl rusinoita tai korintteja
    ½ dl mantelijauhetta =loput pussista
    1 tl kanelia

Pese omenat, poista siemenkodat ja viipaloi kulhoon. Lisää muut täytteen aineet sekaan ja kääntele, jotta omenat maustuvat kauttaaltaan.

Levitä nyt käsin 2/3 taikinasta piirakkavuokaan (ei liian isoon, 24 cm halkaisijaltaan korkeintaan) pohjalle ja reunoille. Kaada täyte vuokaan taikinan päälle ja taputtele sitä tasaiseksi.

Kauli lopusta taikinasta leivinpaperin päällä kansi piirakan päälle. Meitsiltä jäi näköjään lukematta tämä kohta ja sain kaapia kansitaikinaa paistinlastalla palasina peittämään omenoita. Täysjyväjauhoista tulee erittäin mure(nev)aa taikinaa, mutta hyvänmakuista. Voi olla, että oikea voi ja hienot valkoiset vehnäjauhot olisivat tehneet taikinasta helpommin kaulittavaa.

Ummista reunat Mummo Ankan tyyliin, jos osaat, pistele pinta ja paista 200-asteisessa uunissa alatasolla 25-30 minuuttia. 
Tästä tulee mureaa, ei liian makeaa, jälkiruokamaista herkkua. Parhaimmillaan tämä olisi varmasti vaniljajäätelön kanssa, mutta se nostaisi kalorimäärää.


Kyllä se oikeastaan kuitenkin kaipaa rinnalleen sitä jäätelöä, eikö vaan?



12 kommenttia:

  1. Mummo Ankan omenapiirakkaa tai amerikkalaisittan Apple Pie -piirakkaa täytyy kokeilla. Tein pari vuotta sitten ja tytär vieläkin puhuu siitä... multa puuttuu vaan sopiva vuoka - tuo sun vuoka on aivan ihana juuri tälle piirakalle!

    VastaaPoista
  2. Onpas herkullista ja vaniljakastiketta minä laittaisin päälle.

    VastaaPoista
  3. Aikku, tuo vuoka on tosiaan ihanan kodikas ja söpö omenapiirakalle. Sain siskoilta sen joululahjaksi. On muuten Oulusta kotoisin, Coloresta. http://www.colore.fi/myymalamme-oulussa-i-56.html

    Arleena, vaniljakastiketta, niinpä tietysti! Ötkerin vähäkalorinen ja lisäaineeton sopii tähänkin.

    VastaaPoista
  4. No voi hyvä ihme... Nyt tuli himo :)
    Kiitos ohjeesta!

    VastaaPoista
  5. Joskus minäkin vielä....Melkein tuntui tuoksu nenässä!Ja ihana kuva ompuista piirakasta puhumattakaan!

    VastaaPoista
  6. Kati, se näissä ruokapostauksissa on vikana, että himo iskee:)

    Maaretta, pysy sinä vaan tiukasti pussilinjalla ja näytä, mihin sillä pääsee! Saatan seurata joskus perässä.

    VastaaPoista
  7. Katriina, ohjeesi ovat kerta toisensa jälkeen niin houkuttelevan herkullisen näköisiä ja kuuloisia, että taidan tällä kertaa "sortua" tähän Mummo-Ankan piiraaseen!

    VastaaPoista
  8. Päivi, liha on niin heikko:) Sorrun itsekin kovin herkästi.

    VastaaPoista
  9. Sinulla on täällä kyllä sellaiset herkut, että jään asumaan !

    VastaaPoista
  10. Aila, omena-aikaan tulee ihan vastustamaton hinku näihin piirakoihin. Sitten vaan ei kannattaisi enää muuta syödäkään samana päivänä:)

    VastaaPoista
  11. Rupes niin kuola valumaan eikä mulla ole mitään herkkuja. Mulla ei myöskään ole minkäänlaisia leipomustarpeita kaapissa koskaan jotta säästyn niiltä lisäkiloilta joita tulee koko ajan ihan nurkan takaa hiljaa hiipien mutta sehän on sitä ikäpainoa vai mitä. Ikäpaino on vähän niinko ikänäkökin, väistämätöntä (blondi saa ainakin niin itselleen luulotella).

    VastaaPoista
  12. Henrietta, hyvä sana tuo ikäpaino! Sitä näkyy tulevan niillekin, jotka liikkuvat ja touhuavat, jos on tullakseen -ja kaikkihan joutuvat syömään.

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...