perjantai 29. huhtikuuta 2011

Perjantain ainoa ohjelma


Koko päivän olen katsonut, tietysti. Häähullu ei voi muuta, olen katsonut kaikki kuninkaalliset häät. Pikkutytöstä asti häät ovat olleet minusta jotakin elämää suurempaa.

Päivän ihastuttavin juttu oli tuo huntu. Henkäyksenohut, yksinkertainen, sopivanpituinen, pehmeästi laskeutuva ja liikkuva. Kerrassaan ihana kaikessa vaatimattomuudessaan.

Puvun pitsiyläosa varmasti sopi tälle morsiamelle, vaikka itse olisin valinnut kankaaksi jotakin muuta yhtä näyttävää ja läpikuultavaa. En ole koskaan oikein sietänyt pitsejä.  Puvun yläosa oli tällaisenaan ehkä liian tavanomainen. Yksinkertaisuudessaan tehokas huntu olisi sietänyt hyvinkin näyttävän yläosan. Mutta morsian halusi tällaisen.


Morsian oli suloinen ja odotetun jännittynyt, sulhanen rento ja iloisennäköinen. Jotenkin nämä häät eivät kuitenkaan koskettaneet katsojan tunteita. Liekö syy ollut kuvauksessa, niissä pitkissä autojonoissa, hääparissa, kulttuurissa vai missä. Ainakin pari on aidosti rakastunut, sitä en epäile, mutta ei se tilaisuudesta mitenkään erityisesti välittynyt. Kirkossa soinut musiikki ei miellyttänyt minua myöskään, pidin sitä sekavana.


Viime kesän häät naapurimaassa ovat toisaalta niin tuoreessa muistissa, ettei niitä voi voittaa millään. Parin sydämellisyys ja aito rakkaus säteili silloin kyllä ruudun täydeltä, sen muistan selvästi. Vaikea olisikaan uskoa englantilaisten yltävän samaan. Mutta hyvä yritys kuitenkin.



12 kommenttia:

  1. Jännää, miten erilainen oli tunnelma kuin Ruotsin häissä. Pidin kyllä kovasti hääparista sekä kirkon puukoristeista. Morsian on varmasti älykäs eikä mikään Diana.

    VastaaPoista
  2. Mayo, kirkkoa jaksoi kyllä ihastella, se oli kaunis runsaissa yksityiskohdissaan. Pidin myös monista kuvakulmista, yksi iloisimpia yllätyksiä oli kirkonkellojen pauhun kuvaaminen suoraan ylhäältäpäin. Siinä oli suorastaan huvittavaa riemua!

    VastaaPoista
  3. Mekin Ollin kanssa katsoimme häitä alusta alkaen. Olli nukahti ensimmäisenä, emäntä alkoi pestä pyykkiä kesken kaiken. Vickanin häät olivat koskettavan herkät, nämä tuntuivat vain häätilaisuudelta. Liekö osansa sillä, että hääpari olisi halunnut pienet häät, mutta etiketin mukaisesti oli järjestettävä isot häät. Ehkä morsian ei tuntenut olevansa sataprosenttisesti omissa häissään. Upea morsian kuitenkin, mutta pitsi-ihmisiä en minäkään ole. Victorian puku oli enempi minun makuuni. Ei siis Beckhamin... vaikka möhömahani kanssa kadehdin kaikkia luurankovartaloisia. Upein oli kuitenkin morsiamen sisko ja tytär ihasteli morsiamen veljeä. Siinäpä olisi vävypoika minunkin makuuni.

    Hyvää vappua, toivottavat Aikku ja Olli

    VastaaPoista
  4. Aikku, Victorian moderni ja upea puku istui yllättävän hyvin kuitenkin sen perintöpitsihunnun kanssa. Katen puvussa olisi saanut olla avonaisuutta enemmän olkapäille päinkin, koska tukka oli auki.

    Ajattelinkin häitä katsoessani, mitähän itse pukisin noin isoon juhlaan. Kaikki vanhemmatkin naiset olivat laihoja! Tarvitsen hirveän harvoin juhlavaatteita, ja edellisiin häihin hankkimani pinkki pellavajakku on jo pieni. Nyt on hakusassa hynttyyt yksiin yo-juhliin.

    Hauskaa vappua teillekin!

    VastaaPoista
  5. Joillakin Englannin häävierailla oli aika arkinen asu, vaikka kroppa olisi suonut vähän enemmänkin mahdollisuuksia. Vuoden päästä on kuopuksen yo-juhlat ja poikakin on menossa naimisiin tulevaisuudessa, joten ennen kuin alan miettiä pukuvalintoja, täytyisi päästä mahasta eroon. Tai ainakin viidestä kilosta. Nyt syömään munkkia :)

    VastaaPoista
  6. Oli kyllä hienot häät! Ja onnisti saada niitä seurata. Nautin kyllä näkemästäni. Jäykkyydestä en niin sanoisi.

    VastaaPoista
  7. Aikku, haaveilen vatsan rasvaimusta! Minulla on kunnon makkarat ihon alla, josta ne saisi mukavasti pois, kun rahaa vain löytyisi. En uneksi kesämökin lisäksi juuri mistään muusta;)

    Rita, Ruotsin häistä jäi siksi niin lämmin tunne, kun kuultiin morsiamen ja sulhasen ihanat puheet. Näissä häissä ei päästy niin pitkälle kameroitten kanssa.

    VastaaPoista
  8. No minun tunteeni oli pänvastainen. Mielestäni Vickanin ja Danielin avioliitto oli vähän pakko-sellainen. Katen ja Williamin välillä uskon olevan tosirakkautta.

    Mutta, mutta... mitä se tosirakkaus sitten tässä maailmassa merkitsee ja kuinka pitkälle se mahtaa kantaa???

    VastaaPoista
  9. Minulla oli perjantaina kaikenlaista ohjelmaa, mutta tulin tv:n ääreen klo 11.15 ja siitä lähtien tarkasti katsoin.

    Minusta sulhanen oli ihana. Siinä tuli mieleen, että hän on todella koulutettu prinssin hommaan. Niin huomaavainen ja hymyileväinen hän oli kaikille vieraille siellä kirkossa. Unelmansöpökin. Hiukset vain alkavat sukunsa miesten tyyliin päälaelta tosiaan harveta, mutta ei haittaa mitään!

    Ja morsian oli ihana, kaunis, silti maanläheinen, selvästi jännittynyt.

    Vihkiminen tapahtui tosi nopeasti, ja heti. En oikein pääse koskaan sisälle noihin katolisiin häihin. Morsiuspari istuikin niin sivussa, miksei keskellä. Ja mahtipontista musiikkia oli paljon..

    VastaaPoista
  10. Ilona H, oletko ihan tosissasi sitä mieltä, että Victoria ja Daniel eivät näyttäneet rakastuneilta häissään? Onneksi ei enää ole sellaisia liittoja kuin Williamin vanhemmilla, piti väkisin löytää viaton aatelistyttö prinssille.
    Toisaalta, kuulemma järjestetyssä avioliitossakin on puolensa, vaikka en kyllä haluaisi kokeilla.

    Sooloilija, tunnin kestävät häät olivat aika pitkät, ja varmaan sitä ohjelmaa pitää olla, en vaan tykkää erityisemmin katsoa sitä. Suomalaiset hääthän menevät sujuvasti puolessa tunnissa. Nämä olivat muuten anglikaanisessa kirkossa.

    VastaaPoista
  11. Häät ovat ihania. Katen puku oli juuri minun makuuni. Tykkäsin todella tästä pukuvalinnasta. Niin, poikanikin tuhahteli pitsille.Vertaili kai mielessään vaimonsa parin vuoden takaiseen pukuun
    terv. Olivia.

    VastaaPoista
  12. Olivia, tuota vyötäröä katselin myös kateellisena. Noin kapeaa ei ole monella nuorellakaan naisella;)

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...