sunnuntai 2. tammikuuta 2011

Tämän vuoden kakkonen


Yhtäkkiä kirkasvalolamppu joutaa takaisin laatikkoonsa seuraavaa syksyä odottamaan tuonne vaatehuoneen perukoille. Sitä ei  vaan enää tarvita, vaikka päivän pituus ei ole mihinkään muuttunut eikä aurinkoa ole näkynyt taas vähään aikaan. 

Kumma muutos, ja joka vuosi samanlainen. Tammikuu on valkoisen valon aikaa, lumista ja koko ajan kirkastuvaa. Ihoni näyttää päivänvalossa taas vihertävänvalkoiselta, paitsi poskilla  ja nenässä risteilevät hiussuonet, jotka yrittävät korjata tilannetta punottamalla parhaansa mukaan. Korjaussarja on onneksi käytössä päivittäin.

Alkuvuosi on tulppaanien kulta-aikaa. Nyt kotona vielä kukkii yksi valkoinen amaryllis ja joulukukka, mutta kohta niitten aika on ohi. Sitten alan pitää olohuoneen pöydällä tulppaanikimppua.


Nuorempi poika haastoi pitämään herkutonta tammikuuta. Pitää sisällään kuulemma karkit, pullat ja alkoholin. Mutta ei jäätelöä, jostakin syystä, suurinta pahettani.  Hän aloitti tuomalla ylijääneen karkkipussin meille. Minullahan se hyvä itsehillintä on!

Yritän nyt kumminkin. Jääkaapissa on houkuttelevasti vielä joululta jäänyt avaamaton pullo kuohuviiniä ja erinomaista valkoviiniä. Niitä on vaikea vastustaa, kun uutenavuotenakin join vain kaksi lasia punaviiniä. Mies taas ei suostu tipattomaan tammikuuhun, epäilen ettei pysty. Pystynköhän minä tähän sokerittomaan?


7 kommenttia:

  1. Ajattelin kiikuttaa omani komeron perukoille vasta huhtikuussa. Se on niin suloinen aamuvalo.

    Tulppaanit kutkuttavat!

    VastaaPoista
  2. Valoa kohti kuljetaan! Täällä myös tarkoitus aloittaa herkuton tammikuu. Myös viiniin nautiskelua päätin vähentää tai harventaa. Ulkoilua ja omaa aikaa itselleni lisätä. Tavallaan tuli tehtyä vuoden alus lupauksia...

    Menestystä tammikuun päätöksille!

    VastaaPoista
  3. Samoilla linjoilla, saimme Joululahjaksi mitä hienointa Whiskeytä, se kyllä säästetään, mutta avaamaton kuohu ja nuo punkut, katsotaan. Jos tietää että tuossa on jos tarvitsee, mutta voi olla vähemmälläkin. Tipaton tammikuu on niin ehdoton. Makeat ja pullat jätän suosilla vähemmälle.

    VastaaPoista
  4. Kaunis tulppaanikuva, sinä saat aina tulppaanien syvimmän olemuksen esiin.
    Sokeriton ja herkuton tammikuu ei kyllä meillä onnistu, on vielä niin paljon herkkuja, mutta ei yhtään itsekuria, ehkä herkuton helmikuu sitten.
    Tipaton tammikuu kyllä onnistuu, koska en yleensä juo mitään, paitsi joskus vähän valkkaria ruoan kanssa. Jouluna ja juhannuksena kyllä nautin muutaman konjakkiannoksen. Miehestäni en tiedä vielä, viime vuonna tipaton tammikuun taisi jatkua pitkälle kevääseen, siitä hatunnosto hänelle.

    VastaaPoista
  5. Hyvä ajatus herkuttomasta tammikuusta, mutta minulta se ei aivan onnistu. Karkit ei tuota ongelmaa eikä viinikään, mutta kun syödä pitää. Ja ruoka saa olla hyvää, mutta ei aina makeaa.

    VastaaPoista
  6. Kauniita kuvia tulppaaneista!
    Herkuton tammikuu on hyvä idea.
    Itselläni on nyt ihan oikea painonpudotus menossa matalakalorisella dietillä monen vuosikymmenen ja kymmenten liikakilojen jälkeen. Päätin onnistua tällä kertaa.

    VastaaPoista
  7. Lepis, aamulla on kyllä kiva istua lukemassa lehteä kirkasvalolampun kunnollisessa valossa.

    Rita, sulla on aika hyviä lupauksia. Ne sopisivat monelle muullekin:)

    Maiju, ensimmäistä kertaa minua häiritsee nähdä jääkaapissa viinipullot. On jo monta päivää tehnyt mieli avata, mutta kun en muutenkaan juo yksin enkä arkena.

    Manteli, meillä ei ole onneksi enää joululta kuin viisi piparkakkua:) Sinulla on vaikeampaa.

    Arleena, eihän herkuton tammikuu oikeaa ruokaa tarkoita! Ylimääräisiä ja turhia herkkuja vaan, niillä näitä minun ylikilojani ainakin kartutetaan. Ja ruoka saa mielellään olla hyvää.

    Irene, onnea projektillesi! Se kuulostaa siltä, että onnistuu myös. Kaipaan itselleni samanlaista motivaatiota, se puuttuu, vaikka läskiä kertyy koko ajan lisää.

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...