torstai 14. toukokuuta 2009

Aika

a
Oltiin kerran keväällä Eikan kanssa kaupungilla, kun nähtiin tällainen vekotin yhdessä liikkeessä. Täytyy sanoa, että olen aina vihannut tuon näköisiä pöytiä/senkkejä, mutta olihan tämä vehje kuitenkin ihana kaikessa vanhuudessaan.

Olen viettänyt suurimman osan päivästä maaten sohvalla ja lukien kirjoja. Vilkuilin läpi yhden ruotsalaisen Feng shui -oppaan, josta en saanut kuitenkaan mitään uutta irti. Sikke Sumarin Namaste-kirjassa taas oli tosi kaunis kuvitus, mutta muuten sekään ei tarjonnut muuta.

Irmeli Castrénin Nykynaisen Niksit oli hauska kirja, sen luin kokonaan. Nyt vaan toivon, että sopivassa tilanteessa joku lukemani niksi putkahtaa mielestä tarvittaessa esiin.

Leen Kuin surmaisi satakielen, Nevanlinnan Marie ja Némirovskyn Veren polte odottavat yöpöydällä. Saa nähdä, pystynkö keskittymään. Lukutoukka ei ole lukenut vuoteen juuri mitään muuta kuin lehtiä, olisiko mennyt viisi oikeaa kirjaa koko aikana. Näitä katselukirjoja ei lasketa.

Ennen en voinut kuvitella, että on elämää ilman kirjoja. Ihmettelin, miten ne, jotka eivät lue, saavat aikansa kulumaan.

Hyvin on mennyt, aika kuluu, vaikka en tekisi mitään. Nyt en tahdo edes löytää aikaa lukemiselle. En katso paljon televisiotakaan. Mihin ihmeeseen se aika valuu?



12 kommenttia:

  1. Onko sinulla ollut koskaan aikaa vain sen kuluttamiseen? Jos on rikas mielikuvitus tai ajatuksia pää täynnä, aika kuluu siivillä. Koskaan ei tule aika pitkäksi.

    VastaaPoista
  2. Parhaimmat ideat töihin olen aina saanut lomalla tai vapaapäivinä sohvalla kattoon tuijottaen. Onneksi nyt ei ole kahdeksaan kuukauteen tullut sentään yhtään työideaa. Mutta joo, nyt ei ole ollut paineita mihinkään suuntaan, on vain saanut olla. Ehkä se riittää.

    VastaaPoista
  3. Marien ja Veren poltteen arvostelut löydät myös minun kirjapäiväkirjastani Inan Ikkunassa. Varsinkin Mariesta tykkäsin. Veren poltteestakin tykkäsin, mutta Nemirovskilta on parempiakin, esim. ranskalainen sarja.

    VastaaPoista
  4. Ina, sinulta sain itse asiassa juuri kimmokkeen laittaa nuo kirjat kirjaston varaukseen. Ranskalainen sarja oli minustakin vaikuttava, pidin siitä kovasti. Nyt toivon, että ehtisin lukea edes tuon Marien.

    VastaaPoista
  5. Mulla on itsellä nyt hieman samanlainen tilanne. Kirjoja kyllä on kirjastosta haettuna, mutta en ole ehtinyt oikein syventymään. Nytkin kaksi aloitettuna. Saatan lukea montaa kirjaa yhtäaikaa. Jos kirja ei kiinnosta, jätän sen kesken. Ehkäpä se jo elämä sinällään, tapahtumineen ja ajatuksineen, tarjoaa niin paljon virikettä, että lukeminen jää vähemmälle?

    VastaaPoista
  6. Tuo mielen tyhjentäminen on luovuuden ydin. Persoona ja ajattelu vain peittää sitä ydintä, sielua meissä. Vaatii rohkeutta antaa mielen hiljentyä, kaikki ei sitä uskallakaan!
    Ja ajatella, ylihuomenna yksi pikku koirasielu tulee teidän perheeseen! Mitähän se saa aikaan?

    Meri

    VastaaPoista
  7. Rita, heitit hyvän ajatuksen, että elämä sinällään voi olla riittävää, eikä silloin kaipaa kirjojen tuomaa virikettä:)

    Meri, Mumma tapasi joskus istua pimeässä itsekseen ja näytti viihtyvän hyvin. Ajattelin silloin, että vanha ihminen elää menneessä ja muistelee.
    Ehkä hiljaisuus on sitäkin, että antaa latauksen purkautua. Siksi ei kaipaa mitään.

    Koirasielu avaa varmasti uuden lehden meidän elämässä!

    VastaaPoista
  8. Kirjoille on aina aikansa, joskus luetaan enemmän, joskus vähemmän. Ja joskus, nykyään hyvin usein, kirja jää kesken.
    Viimeisin lukemani kirja on Vadelmavenepakolainen (Miika Nousiainen). Tykkäsin ja en tykännyt. Välillä se oli hyvin brutaali, välillä hieman hauskakin. Idea on hyvä, mutta en haluaisi nähdä sitä elokuvana. Kun kuulemma suunnittelevat sitä elokuvaksi..

    VastaaPoista
  9. Nykynaisen niksit - kirja alkoi kiinnostamaan. Paljasta hiukan mihin kohtaan niksit osuvat naiseen vaiko naisen kotiin.

    Kirjoja pitäisi tod lukea enemmän, mutta mikä sen ajan vie - ettei vain olisi tässä aivan lähellä juuri sormieni alla.
    Vaikka mukavaahan tämäkin on.

    VastaaPoista
  10. Sooloilija, kirjan kesken jättäminen on mulla enemmän sääntö kuin poikkeus nykyään. Luen vain omaksi ilokseni, ja sen ilon pitää löytyä viidenkymmenen ensimmäisen sivun aikana:)

    Arleena, Castrén antaa neuvoja kaikesta, kasvojenhoidosta hopeittenpuhdistuksen kautta autonhuoltoon. Ainakin on viimeisintä tietoa joka asiasta. Hänellä tuntuu olevan myös jalat maassa.

    VastaaPoista
  11. Lopetin juuri Gomorran, kertomuksen italaisista mafioista ja se jotenkin veti mehut.

    Nyt nostatan kirjakuumetta, silla kesalomalla en nae, en kuule, silla meinaan lukea, vain ja ainoastaan, suomenkielista kirjallisuutta. Eika valia mita.

    Ja aika valuu itsella naihin hitaisiin nettiyhteyksiin....

    VastaaPoista
  12. Pikkujutut, tuo aikomasi lomanvietto on joskus ihanaa! Lukea aamusta iltaan tai illasta aamuun, kun ei voi laskea kädestään kirjaa ja erota sen maailmasta.

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...