sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Helmeilyä


Ei ole onneksi blogi sen enempää kuin sen pitäjäkään hävinnyt maailmankartalta, vaikka täällä ei olekaan tapahtunut mitään koko viikolla.  Työviikko vaan hurahti niin nopeasti ja viikonloppuna on tehty jonkinverran ulkohommia. Nyt sunnuntaina voi istua hyvällä omallatunnolla sisällä, sillä meillä näyttää satavan koko päivän. Taivas on tasaisen harmaa.


Kaiken harmaan vastapainoksi hankin tällaiset iloisenkirjavat kesähelmet. Ne ovat enimmäkseen lasihelmiä, muutama muovinen pikkupallo näkyy olevan mukana. Painava pitkä helminauha oli kiinnitetty metallinaruun ihan jäykäksi, niin että sain sen juuri ja juuri kierrettyä kaksinkerroin tuohon laatikkoon.


Päreiksi siis! Olen usein punonut ostamiani helminauhoja uuteen uskoon, joko uuteen ja toimivampaan järjestykseen tai muuten vaan ilmavammin  ja joskus jopa muihin helmiin yhdistellen. Tiedätte varmaan, että vierastan askartelua ja minusta askartelukauppaan asteleminen on yhtä eksoottista kuin Biltemassa käyminen. Mutta kyllä minäkin tähän pystyn.

Askartelukaupasta ostin luonnonväristä nahkajäljitelmänarua ja mustaa ohutta narua, kumpaakin neljä metriä. Myyjä vakuutti, että niin paljon menee, jos aikoo tehdä tiheään solmuja, ja juuri niin ajattelin tehdä. Oikeassa hän oli, kaksinkerroin kuljetettuna päistä jäi vain hiukan ylimääräistä narua jäljelle. 


Oli muuten hauskaa hommaa. Ensin pyöreät lasihelmet lentelivät omia aikojaan lattialle, mutta hain sitten vanhan tyynyliinan (anopin siskon kapiotyynyliinan  käsinvirkatulla pitsillä) alustaksi.


Tein näistä reilun pituiset ja itse tykkään raikkaan kesäisestä värityksestä. En näistä parempia tullut kuin Zizzin alkuperäiset, mutta ne olivat turhan raskaat ja jäykät käyttää.


Ylijääneistä helmistä tuli vielä toiset, pehmeämmän väriset.


10 kommenttia:

  1. Onpa keväisen näköiset ja keskenään vähän erilaiset sävyiltään. Liian raskaat kivi- tai lasihelmet ovat ikävän tuntuiset - kuin jotain kiviriippaa kantaisi. Mun tulee pidettyä eniten puuhelmiä ehkä juuri keveyden vuoksi. Olen ostanut pari kertaa Aarikan tehtaanmyymälästä kokeiluriipuksia ja ne ovat melkein kivempia kuin perus-aarikat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevyet ovat minunkin lempihelmeni: erivärisiä puuhelmiä solmittuna seitsemän sentin välein mustaan nauhaan. Näyttää ilmavalta.
      Miksi en solminut näitä yhtään harvempaan, kysyn vaan?

      Poista
  2. Hyvältä näyttävät. Tykkään myös värikkäistä helminauhoista, tai puuta ja lasiahan ne ovat, mustan kera piristävät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikean väriset helmet kruunaavat asun kuin asun. Onneksi niitten ei tarvitse olla aitoja, sittenhän voisi käyttää vain yksiä ja samoja.

      Poista
  3. Hyvä lopputulos ja kiva kun saa juuri oman näköiset.
    Itsekin olen joitakin helminauhoja entrannut ja saanut niistä enempi mieleiseksi ja passaamaan asukokonaisuuden kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen aina ihmetellyt ulkomailla korukauppoja, jossa on seinät väärällään pukukoruja kaikissa mahdollisissa väreissä. Tänne meille korukaupat ovat rantautuneet vasta viime vuosina, lopultakin. Ollaan vissiin oltu aika pelkistettyjä tähän asti.

      Poista
  4. Hurmaavia kevään värejä! Kyllähän sinulla luovuutta piisaa, olethan tehnyt helmiä ennenkin, ja hienoja teitkin!

    Värikkäitä päiviä tälle viikolle!

    toivoo, eikka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana olisi värkätä enemmänkin tuollaista, ihan tekemisen ilosta. Ei taida sullakaan enää tulla tehtyä koruja? Mulla on vielä monet korvikset tallessa, upeita palloja. Pallomuoto on muuten edelleen minusta hauskin, hankin viimeksi huovutetut pallot.

      Poista
  5. Upeat kevätvärit!! :)

    Korusi ovat varsinaisia päivänpiristyksiä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaihteeksi on kiva käyttää iloisenkirjavia helmiä tuomaan piristystä johonkin yksiväriseen asuun.

      Poista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...