Nyt olen minäkin höpsähtänyt näihin kauniisiin ja koristellisiin tavaroihin. Pikkusisko talutti Oulussa kauppaan nimeltä Colore, ja sehän vasta herkullinen paikka oli. Tosin sellaista tyyliä, jota en ole koskaan suuremmin kotona harrastanut. Nyt olin sattumoisin ihallut samaisia kiinalaisia kuppeja päivällä Stockmannilla beigenä ja punaisena ja saanut kuitenkin vielä ostohalut kampitetua. Iltapäivällä minua ei siis pidätellyt enää mikään.
Tykkään tarjota sunnuntain päiväkahvit olohuoneessa sohvilla löhöilevälle seurueelleni pelkistä kupeista. Aamukahvimukit ovat minusta siihen liian isoja ja oikeat kahvikupit lautasineen liian pieniä ja hienostelevia. Nämä ovat käteeni juuri sopivan kokoisia ja saavat lisäksi hyvälle tuulelle!
Kermakko oli yksinkertaisesti niin nostalgisen näköinen kapistus, että se oli pakko saada. Vaikka en edes käytä maitoa kahvissani, tykkään kovasti erilaisista pikkukannuista. Niitä on nyt jo seitsemän. Innostuin vielä kaivamaan esille punaisen muovitarjottimen, jonka sain kummitädiltäni lahjaksi joskus teini-ikäisenä. Siihen kuului punainen valkopilkullinen iso teekuppi ja lautanen aitoon 70-luvun tyyliin, mutta ne olen heittänyt pois ajat sitten.
Tulen tästä näystä hyvälle tuulelle. Ehkä tämä pimeä aika kaipaa valoa ja iloa. Punavalkoinen enteilee sitäpaitsi joulun väritystä.
Kauniita! Ja voisin kuvitella sunnuntaikahvin maistuvan todella hyvältä noista. Ah, ja vähän suklaata mukaan.
VastaaPoistaAi että, suloisia !
VastaaPoistaSopivat myös jouluun, mutta muutenkin. Noista kupeista kahvin täytyy maistua hyvältä!
Lepis, tummaa presidenttiä tuollaiseen kuppiin ja maistuu kyllä. Suklaa ei yhtään pahenna päivää;)
VastaaPoistaSooloilija, kaikkien valkoisten astioitteni joukkoon oli pakko saada jotain tällaista!
Voi kuinka suloisia, en minäkään näitä olisi voinut vastustaa♥
VastaaPoistaHienoa Kiinan punaista kuvioineen kukkineen
VastaaPoistaAi ai, miten ihania! Mukihulluiselle tekee pahaa katsoa tuollaisia, heti alkoi tehdä mieli itselle samanlaisia.
VastaaPoistaManteli, kahvikupin pitää olla omaan käteen sopiva ja nuo ovat. Miespuoliset juojat saavat vaan tyytyä valintaani.
VastaaPoistaArleena, kiinanpunaista juuri kaipasin tähän aikaan. Se tulee kummasti aina päivien pimetessä, eli joululle on tilausta.
Niina, mukihulluus on hauska sana. Olen jo pitkään vastustanut halua ostaa erivärisiä Teema-mukeja. Tahtoisin luumunpunaisia ainakin.
Kylläpä ne ovatkin hauskannäköiset kupit! Uusikin voi olla nostalgisen näköistä.
VastaaPoistaSulla on vissiin joskus ollut jotain tuollaista pilkullista, mutta mitä?
eikka
Upeat mukit kelpais mullekin. Meillä juodaan aina mukista ja voisin keräillä niitä ziljoonia mut mitä kaksi ihmistä tekee ziljoonalla. Mulla tuli himo lähtee shoppaileen. Klaus Haapaniemen Iittalalle tekemiä mukeja mulla on kai 8. Haapaniemen maalukset on aivan ihania.
VastaaPoistaEikka, on mulla ollut se yksi punainen valkopilkullinen teekuppi lautasineen. Mutta nämä kuviot olisivat ihan sinunkin näköisiäsi!
VastaaPoistaHenrietta, astioitten keräilyllä toisena puolena se kaappiin mahtuminen. Ja ne Haapaniemen astiat on todella isoja. Sain setin isoja ja pieniä lautasia kylkiäisenä jenkkisänkyä ostaessa, mutta annoin sitten lautaset niistä pitävälle pojalle.
Ihanat kupit, varmasti kahvi maistuu ihan ruhtinaallisen hyvältä.
VastaaPoistaJotenkin tuli jouluinen hyvä mieli noita kuppeja katsellessa :)
Kaarnikka, punaisesta tulee nyt hyvälle mielelle!
VastaaPoista