maanantai 2. helmikuuta 2009

Leikkivä lapsi



Antakaa nyt lapsen leikkiä! Ainakin tämän yhden sisäisen lapsen, joka innostui vihreästä niin, että kollaaseista ei tule loppua.

Lepis haastoi Backyard Beautyssä värikollaasin tekoon, ja lupasin vastata haasteeseen kuvablogin puolella. Sinne laitoin omasta mielestäni parhaan tekeleen, ja nyt myöhemmin tänne vielä pari lisää.



Valitsin vihreän, koska se ei kuulu lempiväreihini eikä usein sovi vaatekaupassakaan. Vihreä väri alkaa kuitenkin kummasti kutsua kevään korvalla, ei ihan vielä, mutta kohta. Pääsiäisen aikaan tarvitaan kaikkialle keltaista, oranssia ja vihreää. Halajan joka kevät vihreävalkoisia pieniruutuisia ohuita pellavaverhoja keittiöön enkä koskaan kuitenkaan hanki niitä.

Otapa tästä haaste mukaan, jos et ole vielä julkaissut värikollaasia. Tekemiseen syntyy himo!



13 kommenttia:

  1. Ihanan raikkaat ja upeasti sommitellut kollaasikuvat.
    Tekemiseen syntyy tosiaan himo, olen huomannut.

    Olet laittanut uuden profiilikuvan, kiva kuva sinusta. Mitähän siinä mietiskelet.

    VastaaPoista
  2. Kuten jo tuolla kuvablogissa totesin, nämä ovat syötävän herkullisia kollaaseja!

    Eikö vain ala mukavasti katselemaan ja huomioimaan itselle vieraitakin värejä lähiympäristössä. Näihin kollaaseihin voi todellakin tulla himo!

    Upeaa työtä!

    VastaaPoista
  3. Kannatti leikkiä, kun tuloksena on taidetta. Kauniita vihreitä olet läytänyt, se ei kuulu minunkaan suosikkiväreihini, vaikka kaksi vihreää paitaa omistankin.

    Vaan tuo voimaukko mietityttää, enpä ole sellaista teillä huomannut koristeena -?

    Hassua nähdä kasvosi tuossa, tekee mieli ruveta puhumaan.

    VastaaPoista
  4. Susanne, kiitos! Sinullakinhan oli tänään kollaaseja, joten olet joutunut myös siihen koukkuun.
    Kuva on joskus kännykällä keittiön pöydän ääressä illalla otettu, oikein väsyneenä. Ajattelin, että siitä ei ehkä ihan tunnistaisi:)

    Lepis, himo mikä himo! Oli kiva haaste, piti vähän etsiä kotona vihreää ja kuvata aamulla. Osaan käyttää vain pientä osaa kameran mahdollisuuksista, mutta olen hirveän ihastunut siihen.

    Noeijoo, otapa tästä haaste vastaan! Tuo voimailijaukko on pääsiäismunasta kotoisin ja kaksi senttiä korkea. Kuvassa se seisoo sen siikapoika-patsaan vadilla.

    Uuden profiillikuvan laittaminen johtuu kai lääkityksestä;D -seuraavaksi laitan varmaan osoitteen ja puhelinnumeronkin.

    VastaaPoista
  5. Kaunista vihreää. Nyt keväällä tulee taas vihreää esille muussakin kuin ruohossa ja puiden lehdissä.

    Minä olen alkanut pitää vihreästä pieninä ripauksina sisustuksessa, se on niin reipas elinvoimainen väri.

    VastaaPoista
  6. Tosi upean herkullisen näköisiä kollaaseja;pidän varsinkin tuosta alemmasta. Jännään tosiaankin miten suuri merkitys vuodenajoilla on värien suhteen. Täällä kun on luonnossa ympäri vuoden paljon värejä huomaan tarvitsevani värejä eri tavalla kuin Suomessa.

    VastaaPoista
  7. Heh, niinkö sinullekin kävi - minullakin on jo monta8) Pitää varmaan laittaa kanssa toiseenkin blogiin... Ihania vihreitä olet löytänytkin:)

    VastaaPoista
  8. Haa! Mitä minun silmäni näkivätkään? Joanne Harrisin Appelsiinin tuoksun. Harris on mielestäni epätasainen kirjoittaja, mutta tuosta ja Kesäviinistä olen pitänyt. Suolaista hiekkaa –teosta olen aloittanut useamman kerran, mutta ei ole kolahtanut. Sarkaa ja sametti taisi mennä kolme sivua. Reijo Mäen Uhkapelimerkki pitäisi lukea, on äitini, mutta en ole muistanut lainata sitä vielä.

    VastaaPoista
  9. osote ja puhelinnumero! hahahahaha! Tosi hyvä profiilikuva, onnittelut! Ja niin ihanan vihreitä kollaaseja, että! :)

    VastaaPoista
  10. Hyvän näköisiä kollaaseja ja terveellisen värisiä!

    VastaaPoista
  11. Arleena, sinähän hankit jouluksi vihreät sohvatyynyt, kauniit. Se on tosiaan elinvoimainen väri, kuten oranssikin.

    Yelian, valo ja ympäristön väritys kai väritarpeitamme ohjaa. Talven kylmän valon ja niukan värityksen takia tänne Suomeen ei oikein vahvoja värejä halua sisustukseenkaan.

    Inkivääri, sinun oranssikollaasisi on ihana: miten sattuikin koiranpentukin olemaan sopivaa sävyä!

    MOninainen, Kesäviini oli paras, Appelsiinin tuoksu hyvä, mutta Suolaista hiekkaa jo vähän synkkä. Seuraavat eivät enää kiinnostaneet. Eikö Pieni suklaapuotikin ollut Harrisin kirja? Sehän oli myös ihana, elokuvasta puhumattakaan.
    Dekkarit meillä on miehen heiniä, jostakin syystä minä en ole kovin innostunut niistä.

    Krisu, pöljä tai ei, mutta haluan jotenkin löysätä suitsia, joka suunnalla. Sitten kun palaan töihin, vaihdan taas tuntemattoman kuvan :)

    Raija, näitten tekeminen oli hauskaa, mutta sinähän oletkin mestari kuvien kanssa leikkimisessä!

    VastaaPoista
  12. Kiitos ihanasta inspiraatiosta!
    -nappasin haasteen mukaan.

    Ihanan pirkistävä kollaasi vihreistä, kaunis ja keväinen!

    VastaaPoista
  13. ritaHelinä, olitkin tehnyt upeanvärisiä kollaaseja! Turkoosi varsinkin ilahdutti tähän aikaan, näytti niin kesäiseltä.

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...