Imagine That -näyttelystä Amanda Onchulenkon JälkiviisausKatsoin eilen illalla omasta hyllystäni yhden mahdottoman mukavan elokuvan: Silvio Soldinin vuonna 2000 tekemän Leipää ja tulppaaneja. Siinä nelikymppinen ja vaihtelua elämäänsä kaipaava Rosalba on lomamatkalla poikansa ja ärjyn miehensä kanssa, kun bussi yllättäen jättää hänet kyydistä huoltoaseman vessaan. Hän lähtee vihaisena liftaamaan kotiin, mutta meneekin yllättäen Venetsiaan, koska on aina halunnut käydä siellä.
Rosalba tutustuu Venetsiassa persoonallisiin, rosoisiin, pientä elämää eläviin ihmisiin, kuten Fernandoon, joka sovittaa salaa köyttä kaulaansa -ja viihtyy. Hänestä pidetään omana itsenään ja hän alkaa kukoistaa. Paluu kotiin siirtyy eikä kovin houkuttele.Elokuva muistuttaa kovasti esimerkiksi Jim Jarmuschin leffoja, joista suosikkini on Night on Earth. Samanlaista hidasta, rosoista, omaperäistä ja aitoa kuvausta on tässäkin. Licia Maglietta on ihana Rosalba ja Bruno Ganz aina yhtä hurmaava itsensä ja vielä italiaksi. Musiikki on niin haikeansuloista kuin konsanaan Fellinillä, sielukkaasti haitarilla.
Ja vasta nyt viidennellä katselukerralla huomasin, että tämä tapahtui Venetsiassa. Koska en ennen ollut vielä itse käynyt siellä, sillä ei kai ollut merkitystä. Jos saatte tämän helmen käsiinne, kannattaa katsoa!
Tämä on silti Oulusta, taidemuseon takaaAurinkoinen vapaapäivä eilisen sateen ja pimeyden jälkeen oli nyt paikallaan. Sauvakävelin Eerolanlahdelle ja näin siellä yllätyksekseni kymmenen joutsenta. Se on suuri juttu! Ei niitä vieläkään kovin usein ole näkynyt. Suurin osa linnuista oli harmaita eli tämän kesän poikasia ymmärtääkseni.
Kuulin jonkun vanhemman herran lähistöllä selittävän tietävästi, että joutsenilla on vain kaksi poikasta. Olen kyllä omin silmin nähnyt tuossa Viitaniemessä uidessani joutsenperheen, jossa kahdeksan harmaata pörröistä poikasta lipui ohi äitinsä vanavedessä.
Iltapäivällä soitti työkaveri ja neuvottelimme erilaisista työnjakomahdollisuuksista. Puhelun jälkeen rintaan pisti ja verenpaine oli taas kohonnut korkeaksi. Ei siis muuta tarvitse kuin ajatella töitä, niin ruumis reagoi kybällä! Sen tekee kahdeksantoista vuoden ylikuormitus. Onneksi sen meni parissa tunnissa ohi. Ja onneksi ei tarvitse mennä sinne vähään aikaan.
Oulu-kuvan olen ottanut Lumix FZ8:llani, johon myös nuorempi poikani on iskenyt silmänsä. Kaksi muuta kuvaa on pitänyt ottaa kännykällä, se kun on aina mukana. Nyt tekee mieli jotain parempaa.
Ajattelin hankkia järjestelmäkameran ja uuden käsilaukkukameran, joka olisi aina mukana. Ja ajattelin Nikonia. Onko kokemuksia?
Iltapäivällä soitti työkaveri ja neuvottelimme erilaisista työnjakomahdollisuuksista. Puhelun jälkeen rintaan pisti ja verenpaine oli taas kohonnut korkeaksi. Ei siis muuta tarvitse kuin ajatella töitä, niin ruumis reagoi kybällä! Sen tekee kahdeksantoista vuoden ylikuormitus. Onneksi sen meni parissa tunnissa ohi. Ja onneksi ei tarvitse mennä sinne vähään aikaan.
Oulu-kuvan olen ottanut Lumix FZ8:llani, johon myös nuorempi poikani on iskenyt silmänsä. Kaksi muuta kuvaa on pitänyt ottaa kännykällä, se kun on aina mukana. Nyt tekee mieli jotain parempaa.
Ajattelin hankkia järjestelmäkameran ja uuden käsilaukkukameran, joka olisi aina mukana. Ja ajattelin Nikonia. Onko kokemuksia?
Kiitos elokuvavinkistä. Pitääpä heti laittaa kirjaston hakuun, josko sieltä löytyisi.. Hyvältä kuullostaa, ja on aina ihanaa jos on mahdollisuus katsoa Venetsiaa elokuvassa.
VastaaPoistaTuo Oulun taidemuseon takaa otettu kuva on satumainen. Itsekin olen ottanut samasta paikasta kuvan, mutta eri vuodenaikaan..
Miekin luulin, että on kyseessä Venetsian kuva tuossa Oulun maisemassa.
VastaaPoistaKyllä joutsenilla toki voi olla enemmänkin poikasia, kyhmyjoutsen munii 5-8 munaa ja laulujoutsen 3-6, hävikki vaan taitaa olla melkoinen.
Kyllä mie ihmettelen, miten pystyt palaamaan tuohon työhösi... jos kroppa reagoi noin voimakkaasti.
Tuo elokuva pitää nähdä.
VastaaPoistaAika pitkään meni mullakin, ennenkuin roppa lakkasi reagoimasta tiettyihin työasioihin. Melkein pari vuotta.
Onneksi on tärkeämpääkin, kuten joutsenet ja valokuvaus.
Kuvasi ovat kyllä aivan ihania - olen monesti ihmetellyt kun olet sanonut jotain kännykkäkuvaksi. Mutta se on varmaan se kuvakulma, sinulla on silmää löytää kauneus:)
VastaaPoistaElokuva varattu kirjastosta. Eickalle vinkkiä, että löytyy pääkirjaston varauksen kautta.
VastaaPoistaVarmaan vaikuttava näky nuo joutsenet järvellä auringonpaisteessa.
VastaaPoistaTuo Oulussa ottamasi kuva näyttää ihan satukirjan kuvalta.
Sääennuste lupasi ainakin pariksi päiväksi eteenpäin ihan mukavaa ilmaa. Täytyy pitää kameraa ulkona mukana jos jotain kivaa kuvattaa löytyisi, vaikka niinkuin nuo sinun valokuvasi tuossa.
Nikonin järkkäristä pelkkää hyvää sanottavaa ja toivottavasti myös katsottavaa (?) puolentoista vuoden 'vankalla' kokemuksella. :) Käsilaukkukameroista en osaa sanoa, kummasti jää pokkari, kun on parempi kamera olemassa. raahaan kaulassa tai erillisessä kamerarepussa, ei auta muu.
VastaaPoistaKuvat on ihanat. En muista tuollaista kohtaa ollenkaan siitä taidemuseolta, en ole osannut katsoa!
VastaaPoistaIhmettelin tuota Fernandoa, joka sovittaa köyttä kaulaansa ja viihtyy?
Meri
Kiitos leffavinkistä! Vaikuttaa juuri sellaiselta joista pidän. Valokuvat ovat upeita! (Jos se joutsen olikin perhepäivähoitaja... :D)
VastaaPoistaKauniita kuvia-
VastaaPoistakuva Oulusta, sillalta erityisen.
Ja ensimmäisen taulun voisin ripustaa seinälleni ...
Sooloilija, toivottavasti et pety elokuvaan, kun kehuin sitä niin kovasti! Onneksi on kirjasto ja siellä nettivaraukset.
VastaaPoistaVicki, mietinkin eilen, saattoivatko kaikki harmaat olla samasta poikueesta.
Kiitos kommentistasi työhön liittyen, se havahdutti ajattelemaan. Järjestelevät siellä töitä siten, että kaikilla olisi saman verran. Minun asiani on vaatia kevennystä esimiehiltä, jotka meillä siis eivät osallistu työnjakoon mitenkään:-(
Eicka, juuri niin: onneksi on tärkeämpääkin. Mutta hyvä silti kuuulla sun kokemus, ei ole tarkoituskaan parantua totaalisesti kolmessa viikossa.
Inkivääri, kuvankäsittelyllä saa kännykkäkuvista hyvinkin kelvollisia. Vaikka on Samsungin liukukannessa hyvä kamerakin. Oikeasti en usko, että kamera on ratkaiseva.
Susanne, luulen että siinä kehittyy, kun katsoo ympärilleen ja pitää aina kameraa mukana :-) Minulle ainakin tämä pari vuotta blogielämää on avannut aivan uuden mahdollisuuden kehittyä kuvaamisessa, vaikka alussa vielä olenkin.
Krisu, kiva kuulla mielipiteesi. Noita Nikonin paketteja kun on nyt kohtuuhintaan myynnissä, niin houkuttelee hankkia sellainen, esim. D60.
Arleena, kiitos!
Meri, hups, lisäsin köysijutun jälkeenpäin enkä huomannut, miten se vaikutti tekstin sisältöön.
Virvatuli, tervehdys! Kiva ajatus, että nuoret joutsenet olivat 'hoidossa'.
Ritahelinä, tuo unikkopelto on minustakin naisellisen herkkä.
Tunnustusta ja hyvää mieltä olisi tarjolla, joten piipahda Haavissa kun ehdit.
VastaaPoistaTosi paljon ihania kuvia!!
Kiitos Iines! Hyvän mielen sain, kun luin mitä kirjoitit.
VastaaPoista