lauantai 27. elokuuta 2011

Esimakua syksystä


 





Jos nyt sanon, että ihanaa kun kesä on ohi ja on lopultakin syksy, aika moni on eri mieltä. Lukuisissa vuodenajoissamme minusta parasta on jatkuva muutos: elämme koko ajan mukana luonnon muutoksessa ja sen tuntee hyvin täällä kaupungissakin. Talvi on ainoa, joka kestää joskus kuukausia samanlaisena, mutta silloinkin näkee muutoksen valon määrässä. Meillä on kevätkesä, alkukesä, keskikesä ja syyskesä. Jokainen kuukausi on sopivasti  erilainen kuin edellinen. 

Syyskuu on ihana,
kirpeän kuulaat aamut ja vino aurinko,
krassinkukat ja kastepisarat.
Puitten ja pensaitten punaiset ja keltaiset,
sienet, omenapiirakka ja puolukat!

Loka- ja marraskuusta voidaan olla montaa mieltä, nuorenahan ne tuntuivat kestävän ikuisuuden, mutta nykyisin ne menettelevät. Vilahtavat siis hetkessä ohi. Marraskuussa aletaan odottaa jo  kiivaasti lunta ja valmistautua pikkuhiljaa jouluntuloon.


Harmi kun herkkusieniä ei voi syödä pihalta.





10 kommenttia:

  1. Wau, kuinka ihanat seitit olet kuvannut! Ainakin tämän tuskaisen hellepäivän jälkeen minäkin odotan syyskuuta, sen väriloistoa ja aamusumuja. Kaikki vuodenajat ovat omalla avallaan kauniita ja odotettuja. Valokuvaamisen kannalta vain sydäntalvi on hankala, kun valo ei riitä.
    Mukavaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
  2. Manteli, vähän oudolta se tuntui tänään, kun ilma oli taas kuin linnunmaitoa. Ei se kuulu tähän aikaan ja tähän valoon.

    Olen huomannut, että otan kuvia yleensä hutiloiden, pitäisi paneutua vähän enemmän valoon ja säätämiseen. Yleensä napsin vielä vain pikkukameralla, kuten nämä aamuiset sumukuvatkin.

    VastaaPoista
  3. Kivasti kirjoitit. Muuttuvat vuodenajat ovat minusta suuri rikkaus. Tämä loppukesä ja alkusyksy ovat niin hienoja, vaikka tykkään kyllä ihan kaikista vuodenajoista.

    Hienoja nuo seittikuvat. Viimeksi tuollaisia olen nähnyt Afrikassa, meinaan yhtä paksuja. Niihin kun ja jos törmäsi, saattoi odottaa hetken kuluttua näkevänsä lähistöllä sellaisia tarantellan kokoisia, mutta värillisiä pitkäjalkoja. Ne olivat siis myrkky sellaisia.

    VastaaPoista
  4. Upeita seittikuvia! Kyllähän syksy on ihan okei näin kuuman ja aurinkoisen kesän jälkeen. Välillä vain tuntuu, että vuodenajat vaihtuvat liiankin tiheään tahtiin.

    VastaaPoista
  5. rauhoittavia kauniita kuvia :)

    VastaaPoista
  6. Lohduttavia, positiivisia sanoja ja lempeitä kuvia. Ihanaa.

    VastaaPoista
  7. Totta onneksi on vuodeajat, sain yöt jo takaisin. Kyllä keskiyön aurinko on kiva mutta 3kk riittää. Tervetuloa syksy ;)

    VastaaPoista
  8. Vuodenaikojen vaihtelut tekevät elämän mielenkiintoiseksi ja piristäväksi. Ikuinen kesä olisi masentavaa.
    Yks varhainen aamu oli juuri tällainen sumu ja puissa ja kukissa mahtavia seittejä. Kävi silloin mielessä, että ottaisipa joku taitava niistä kuvan. Tässä ne nyt sitten hienosti näkyvät, kiitos!

    VastaaPoista
  9. Samma här. Pidän vuodesta, siis kokonaisesta vuodesta, ja juuri siitä, että jokainen kuukausi on erilainen. Aina on uutta luvassa, aina on jotain odotettavaa. Eipä tarvitse tylsistyä jatkuvaan paahteeseen, vihreyteen, sateeseen jne.
    Tervetuloa syksy.

    VastaaPoista
  10. Omenaminttu, olisikin hauska nähdä täällä joku jättihämähäkki tarkistamassa verkkojaan -tai ei sittenkään, niitähän olisi sitten sisälläkin!

    Sirkka, ei nykyisin ehdi kyllästyä mihinkään vuodenaikaan, kun se jo alkaa vaihtua. Aika lentää.

    Jaana, sumussa ja hämähäkinseiteissä ei tosiaankaan voi olla kiirettä, ne ovat hidasta elämää;)

    Mayo, kiitos, 'sumu kietoo lempeään viittaansa' jne. Se on kiehtovaa.

    Ari, yön pimeys on luonnollista, yötön yö ei!

    Rita, onneksi on taskukamera, jota voi pitää aina mukana. Ja satuin vielä kävelemään osan matkasta töihin. Autoillessa ei tule pysähdyttyä.

    Arleena, vaihtelunhaluiselle Suomen vuodenajat sopivat mitä parhaiten:)

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...