Matkoilla näkee niin paljon kaikkea ihanaa, houkuttelevaa, aivan välttämättä hypisteltävää. Ei silloin, kun lähtee hakemaan jotain tiettyä, ei, vaan silloin, kun on juuri tulossa jostakin, jossa on kävellyt kolme tuntia yhteen putkeen ja nälkä kurnii ja pitäisi löytää ruokapaikka ja päästä istumaan heti.
Tietenkin kello on silloin ohi lounasajan eikä ole vielä päivällisaika. On siis se aika, jolloin suomalaisturisti on kautta aikojen ollut nälkäinen.
Juuri silloin tulee vastaan kaikenmaailman houkuttelevia pikkukauppoja. Parhaat korut, laukut, tuoksut, kosmetiikasta nyt puhumattakaan tulevat vastaan sellaisella hetkellä. Onneksi ei näy yhtään keittiötarvikekauppaa, ettei tarvitse alkaa itkemään.
Ei voi mennä sisään hypistelemään, ei jaksa, vaikka ovat suuria heikkouksiani. Joudun kävelemään jopa Penhaligonsin ohi (siitä ei ole edes kuvaa).
Epistä.
Iiks, ihania tuotteita tuossa alimmassa kuvassa. Mutta mikä ihme on Penhaligonsi, ikinä kuullutkaan!
VastaaPoistaKauniisti taiteiltu kauneuskaupan näyteikkuna. Minä hullaantuisin täysin. Taisi olla siesta, se pelastaa paljon.
VastaaPoistaKuin myös ihmettelen, mikä ihmeen Penhaligons?
VastaaPoistaeikka
Sooloilija ja Eikka, olen vain lukenut Penhaligonsin tuoksuista, joita ei varmaan edes myydä Suomessa. Lontoossakaan en päässyt käymään siellä. Heillä on omat, osin jo vanhat tuoksunsa.
VastaaPoistahttp://www.penhaligons.com/shop/fragrance.html
Arleena, tuo oli joku italialainen kosmetiikkamerkki ja ikkuna oli tosi houkutteleva.
Tuohan se on eräs osa matkanautintoa, kauniit kauppakadut ylellisine näyteikkunoineen!
VastaaPoistaNiin on, toinen toistaan houkuttelevampia ikkunoita, eikä niihin ole pakko mennä sisälle. Aina ei kehtaakaan ja vielä useammin ei jaksa.
VastaaPoistaAivan ihania koruja. :) Aikamoinen itsekuri...
VastaaPoista