Blogihiljaisuus on ollut hiljaisuutta muutenkin, olen ottanut iisisti ja lepäillyt paljon. Haavat eivät ole vuotaneet, kipuja ei ole nimeksikään ja alkuperäiset teipitkin ovat pysyneet paikoillaan. Hyvä niin, koska saan muista ihoteipeistä ihottumaa. Niitä täytyy pitää peräti kaksi viikkoa tukena.
En viitsi tieten tahtoen ärsyttää haavojen paranemista hikoilemalla ja mikä sen parempaa! Kerrankin on hyvä syy välttää rasittavaa liikuntaa. Joillakin se vaikuttaa ruokahaluun käänteisesti, mutta täällä sellaisesta ei ole kuultukaan. Aina maistuu, ja mitä vähemmän on tekemistä, sitä paremmin vaan. Joka aamu päätän ottaa vain yhden leivän ja otan kaksi, Ja jos pakastimessa on puolukkapiirakkaa, syön sitä vaikka jäisenä päiväkahvin kanssa. Hohhoijaa, itsekuri on nollassa.
Pakkasaamun kuvat olen ottanut syyslomalla Oulussa pari viikkoa sitten, lapsuuden maisemistani Tuiran uimarannalla. Tämä alin kuva paljastaa tämän viikon ajanvietteen. Virkkaamiseenkin voi jäädä koukkuun: teen vielä tämän lapun loppuun, katson mitä langasta vielä tulee, vielä yksi lappu. Yöllä niskaa kivistää ja kättä särkee.
Välillä on käväissyt mielessä huomio, että olen henkisesti veltostunut aika lailla. Ostin mm. Pirjo Saarnian kirjan Ruoan terveysvaikutukset, aihe joka kiinnostaa minua paljon, enkä ole avannut sitä vielä kertaakaan. Yöpöydällä odottaa viisi ystäviltä jo kesällä lainattua kirjaa. Kesä meni koirakirjojen parissa.
Koiran kanssa vaan torkutaan sohvalla.
Täällä on myös havaittavissa henkistä laiskistumista: mitään kirjaa en saa nyt loppuun luettua. Oikein harmittaa.
VastaaPoistaNuo kuvat ovat entiselle Tuiran asukille niin tunnelmallisia. Enpä ole käynyt noissa maisemissa kuin kesällä viimeksi. Syyskuulaana paikka näyttää ihan eriltä kuin kesällä. Hienot on kuvat.
Sitä tehdään mikä milloinkin tuntuu hyvältä. Kyllä koiravauva seuraa ja huolenpitoa kaipaa, joten fiksua hänen kanssaan on olla. Meilläpäin ei tehdä mitään mikään rasittaisi aivoja tai ruumista eikä ole edes koiraa.
VastaaPoistaKauniita kuvia!
Lepäily tekee hyvää ja tarpeeseen sekin menee. Siitä huolimatta tuntuu, että päivät kuluvat liian nopeasti.
VastaaPoistaVirkkaaminen on kai ihan kivaa puuhaa.
Ekkana ihastelin kuvia, niissä on uutta sommittelua ja puhdasta väriä. Näyttävät niin Oululta, niin Oululta :) Niissä on tunnelmaa.
VastaaPoistaIhastuin psykiatri antti liikkasen neuvoihin kaamosaikaan :
http://www.iltasanomat.fi/naiset/uutinen.asp?id=1746878
'Eksyin' jostain linkistä blogiisi, hyvä niin, sillä kauniita kuvia sinulla on. Tänne pitää palata uudestaan ;)
VastaaPoistaSooloilija, pää on ainakin jo talviunilla, ilmeisesti molemmilla. Tuo osa vanhaa Tuiraa on onneksi säilynyt. Onhan siellä jopa pari vanhaa taloakin vielä.
VastaaPoistaMissy E, Vilman kanssa ja tahtiin onkin hyvä viettää päiväänsä, siis nukkumalla paljon ja tekemällä mitä mieleen juolahtaa.
Arleena, käsillä tekeminen on ollut välillä tosi kivaa, kun en yleensä ole sitä harrastanut, ainakaan nuoruusvuosien jälkeen.
Tupanen, luin ne Liikasen jutut. Ihanan lempeää: pois kaikki turha revittely ja trendikkyys. Aino-tossut jalkaan ja pankolle koisaamaan koko talveksi! Siis että yritetään sopeutua sen sijaan että taistellaan vastaan.
Elisa, tervetuloa! Kävin vastavierailulla ihailemassa sinun kuviasi.
Elisa,
Rentoilu on hyvasta!
VastaaPoistaPitaa kysymani miten ihmeessa neuloit sen Baktuksen parissa illassa? Nimimerkilla viikon neulonut :)
Pikkujutut, kun kutominen hullaannuttaa, antaa mennä vaan. Valmista tulee nopeasti, kun saa kutoa oikein joka silmukan.
VastaaPoistaTerve terve! ;) Onhan hienoja kuvia - mielenkiintoisia. En olisi tunnistanut, että Oulusta.
VastaaPoistaHyvää toipumista!
Ruska, tuota Oulua ja jokea rantoineen ihailen kameran kanssa joka reissulla. Siellä on myös paljon rakennuksia, joihin olen ihastunut.
VastaaPoista