
Ennen lähtöä olin tuikannut kilon porsaanpaistin uuniin ja ottanut viimeiset suppilovahverot sulamaan. Keskitalven sunnuntairuokaa helpoimmillaan! Talvipaistin pakkauksessa luki, että vähän ennen lihan valmistumista kannattaa kaataa vuokaan purkillinen Demi Glace -kastikepohjaa ja päätin kokeilla tätä.
Siivilöimisen jälkeen lisäsin kastikkeeseen sienet kiehumaan hetkeksi ja maustoin kastikkeen parilla ruokalusikallisella tatti-herkkusieni-Crème Bonjouria. Hiukan tummaa suurustetta tarvittiin sakeuttamiseen ja sillä maukas suppilovahverokastike oli valmis.
Sillä aikaa mies raastoi juustohöylällä kaalia ja maustoi sen kurkkusalaatilla.

Bataatti-pinaattimuhennos oli joskus Gloriassa trendiherkkuna ja sellaista se juuri on: näyttävää ja modernia ja sairaan hyvää. Pinaattia ei vain löytynyt kaupoista eilen, joten korvasin sen persiljalla -pojan mielestä epäonnistuneesti, minusta onnistuneesti.
Tähän tarvitaan neljälle-kuudelle:
2 rkl oliiviöljyä (käytän yleensä rypsiä paremman rasvahappokoostumuksen takia)
2 isoa bataattia kuorittuna ja kuutioituna
1-1½ tl currya
1 punasipuli silputtuna ja lohkoina
11/4 dl vettä
500 g eli iso pussi tuoretta pinaattia
1-2 rkl balsamiviinietikkaa
suolaa
mustapippuria

Kuumenna öljy suurella teflonpannulla. Lisää bataattikuutiot ja kypsennä sekoitellen 10 minuuttia, kunnes bataatti alkaa ruskistua. Lisää joukkoon curry ja sipuli ja kääntele vielä hetki. Lisää sitten vesi ja keitä sekoitellen, kunnes vesi on haihtunut ja vihannekset ovat kypsiä, eli noin. 10 minuuttia.
Irrota pinaatinlehdistä tarvittaessa kova lehtiruoti. Hauduta pinaattia kahdessa erässä toisella pannulla noin kaksi minuuttia ja valuta mahdollisesti irronnut neste pois. Sekoita pinaatit bataattien joukkoon ja mausta muhennos balsamicolla, suolalla ja pippurilla.
Balsamico ja curry kruunaavat bataatin makeuden tässä mainiossa lisäkkeessä. Maku on tasapainoinen ja lämmittävä, samoin ulkonäkö.


Osaat pistää kuolan valumaan.. Bataatti-pinaattiherkkua kyllä kokeilen!
VastaaPoistaJa suklaa alkoi ihan maistua suussa. Pitääkö mun taas iltakävelyn lomassa suunnata läheiseen Makuuniin hakemaan irtokonvehteja..
Bataattia pinaatin tai persiljan kanssa kuulostaa herkulliselta! Enpä olis tullut ajatelleeksi tuollaista kombinaatiota ilman tätä postaustasi:-)
VastaaPoistaJa Silkkiturkki näyttää suloiselta kuten aina...
Sooloilija, suklaan näkeminenkin riittää himon aikaansaamiseen. Nuo appelsiinisuklaat olivat tosi hyviä.
VastaaPoistaYelian, bataatti on aika ruokaisaa ja noin maustettuna hyvää, ja minusta jotenkin talvista.
Tähän just tulin uudestaan, ja juu Makuunin kautta, mutta vain eurolla irtokarkkeja ostin!
VastaaPoistaSilkkiturkki suorastaan hymyilee tuossa kuvassa, hauska! Ihanat ruoat sulla. Mie tein helppoa eli broilerin rintaleikkeitä riisipedin päällä. Maistui hyvältä pitkästä aikaa.
VastaaPoistaEn ole pitkään aikaan tehnyt perunarieskasia. Niitä täytyykin taas tehdä. Ja nuo muut ruokasi tuossa. Nam, mitä herkkuja :)
VastaaPoistaVoi tuota Silkkiturkkia miten tyytyväinen se on tuossa isäntänsä sylissä. Ei kai koira voi tuon onnellisempi olla.
Sooloilija, pysyit siis kohtuudessa :o)
VastaaPoistaVicki, koiralla jää joskus huuli sillä tavalla, että alahampaat näkyy ja se on huvittavan näköistä.
Susanne, jäi näköjään eilen jostakin syystä kommentointi kesken, huomaan nyt.
VastaaPoistaPerunarieska on suurta herkkua, se valmiina ostettukin. Nämä olivat tosi nopeita ja helppoja, juuri sellaisia, jotka tekaisee, kun uuni muutenkin on lämmin.
Taas sellaiset ruuat että menin sanattomaksi. Ihanaa. Kivoja tunnelmia, ei ihme että niin koiru kuin isäntänsä ja emäntänsä viihtyvät.
VastaaPoistaMistä sait juurijauhettua kahvia?
Voe taevas, mitä herkkuja teillä on taas ollut! En varmaan ikinä jaksaisi nähdä noin suurta vaivaa vaikka olisi Ruotsin kuningaspari tulossa kylään.
VastaaPoistaLuulin kuvasta ensin, että Silkkiturkki on sinun sylissä. Vasta kuvatekstin jälkeen huomasin, että ei sinulla taida ihan noin kova parrankasvu olla. Jotain kertoo samannäköisyydestä.
Noeijoo, me saatiin vanhemmalta nuoreltaparilta joululahjaksi Kruppsin kahvimylly ja pari pakettia tummaksi paahdettuja papuja. Tulee herkullinen tuoksu!
VastaaPoistaMeri, meissä on kyllä paljon samaa juniorin kanssa, mutta parta mulla ei vielä kasva. Ruoanlaitto on mulle iloa ja luovaa toimintaa, vaikka on siitä kieltämättä vaivaakin. Aterian suunnittelu ja valmistelut tuottavat iloa. Eikä voi unohtaa miehen osuutta esivalmisteluissa, kattamisessa ja jälkisiivouksessa :)