tiistai 18. joulukuuta 2012

Kynttilänjalkoja


Meillä on tasan viisi kynttilänjalkaa. Neljä rumaa heitin menemään tai kierrätykseen viime kesänä keittiöremontin yhteydessä. Kuudes eli yksi messinkinen on vielä jossakin kaapissa piilossa, siitä pidän kyllä kovasti. 

Kuvassa ylinnä on uusin hankintani. Käytiin miehen kanssa  sunnuntaina tunnelmoimassa Toivolan vanhalla pihalla joulupuodeissa. Makasiinin puolelta löysin Annan pajan myymälästä tällaisia rautalangasta väännettyjä kynttilänjalkoja erittäin sopuisaan viidentoista euron hintaan. Oli siis saatava ainakin yksi itsellekin. Ihastuin erityisesti tuohon tavalliseen kiveen: jokaisessa jalassa oli erilainen luonnonkivi painona. Jalan nimikin on Kivetär.


Tämän savipullon olen saanut kauan sitten lahjaksi varmaankin äidiltä tai siskolta, ja se on ostettu tekijältä Oulun torilta. Olen lisännyt tuollaisen kynttilänjalan pullonsuuhun. Suu itsessään on ihanan pieni. Tämä pullo on suuri rakkauteni ja yleensä keittiön pöydällä silmieni edessä.


Tämä raudasta tehty jalka on aina olohuoneessa esillä. Sen on vääntänyt koulussa poikani ja ihastuin siihen heti ikihyväksi. Se on tomera ja tukeva ja kaunis.


Näistä jaloista sain toisen lahjaksi yhdeltä työkaverilta viisitoista vuotta sitten ja muutaman vuoden päästä löysin sille Taito Shopista kaverin. Pelkistetyn yksinkertaisena nämä ovat ilo silmälle, ja selvästi parempia ilman koristeita. Kokeilen silti aina.


Tämä pikku nöppönen on hankittu tänä syksynä nettikaupan alennusmyynnistä. Olen himoinnut jo jonkin aikaa noita Bloomingvillen vaaleita puujalkoja, ja nyt löysin yhden kappaleen kolmasosahintaan. Olisin ottanut toisen vähän isomman samalla, mutta se oli ehtinyt mennä. Vaaleansininen kynttilä sopii minusta siihen kauniisti. Jotenkin tämä ei kuitenkaan istu meille enkä löydä sille paikkaa. Ehkä se tarvitsisi parin, vai onko tyylisuunta väärä, liian romanttinen?

Kovin paljon kynttilänjalkoja en ole kerännyt. Niitä on vaikea säilöä talven jälkeen, eikä minulla ole sellaisia kivoja tasoja, mihin niitä voisi kerätä yhteen muiden kivojen esineiden kanssa. Ikkunalautakin on vain olohuoneessa.

Ikkunavalot palavat jo. Nyt sammutan kynttilän ja vien koiran ulos. Sytytän samalla ulkotulen ja kynttilälyhdyn, että mies näkee tulla kotiin, ja oikeaan osoitteeseen.


8 kommenttia:

  1. Kauniita kaikki. Pidin eniten poikasi tekemästä ja tuosta uusimmasta hankinnastasi.
    Minulla ovat kaikki kynttiläjalat uskollisesti seuranneet muutosta toiseen. Tosin jotkut ovat aina vain komerossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viime remontissa kaappitila väheni keittiössä. Kukkavaaseille on oma nurkkakaapi, mutta noille pientavaroille kuten kynttilätarvikkeille jäi liian vähän tilaa. Järjestelyähän se vain vaatii. Yksi ystäväni muutti isosta omakotitalosta pieneen kolmioon. Hänestä tuli karsimisen ja järjestelyn mestari.

      Poista
  2. Ensin näin vain liekit, kunnes hoksasin lisätä valoa näyttöön.. tää on nyt tälläistä tämän elämä.
    Minulla on muutama, tuon alimmaisen kanssa vastaavia ja paras keino millä niitä olen käyttänyt on ryhmä. Yksinään näyttää just liian romanttiselta mutta ryhmänä se häipyy, minusta ainakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näittennäyttöjen kanssa on pulassa. Munkin iPadilla nämä kuvat näyttävät hirveän tummilta, kannettavan näytöllä sopivilta. Säädin sen näyttöä vähän, kun valokuvani olivat paperille tulostettuna liian värikylläisiä eli oma näyttö oli ohjannut väärään suuntaan kuvankäsittelyssä.

      Täytyy varmaan hankkia nyt toinen samantyyppinen puujalka kaveriksi tuolle pikkuiselle, ja oikeastaan niitä pitäisi olla kolme, että saisi ryhmän.

      Poista
  3. Aivan ihana taustaväri täällä blogissasi ja kauniit kynttiläkuvat! Yksinkertaista ja tyylikästä. Taitaa olla sinun tyyliäsi.Tosi hieno tuo uusin hankintasi, Kivitar! Ja poikasi kynttilänjalka on ehdottomasti paras noista. Tuolainen viimeinen taitaa olla minullakin, ainakin hyvin samanlainen, Taitoshopista hankittu ja lahjaksi olen saanut minäkin sen! Yllättävän paljon kaikki sisutusjutut tarvitsevat kaappitilaa. Ja sellaista sisustuskaappia kun ei yleensä keittiöön mahdu. Minullakin ne ovat useassa kaapissa. Kummasti kaikenlaista tavaraa kertyy , eikä kaikesta halua luopuakaan. Sitä paitis kesällä o
    n esillä aivan erilaiset jutut kuin syksyllä tai jouluna...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Alkoi tehdä mieli tällaista ja onneksi täällä blogissa on helppo muuttaa ulkonäköä ja saada siten vaihtelua elämään;)
      Kaiken tavaran määrä on lisääntynyt, jopa lautasliinoja on paljon paperisista pellavaisiin, huomasin tässä kerran.

      Poista
  4. Kaunista! Kuvissa on jotakin hyvin ajatonta, kiireetöntä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teippasin harmaan kartongin washiteipillä seinään, koska hain juuri tuota rauhallista tunnelmaa:)

      Poista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...