keskiviikko 24. helmikuuta 2016

Toivetalvi


Lopultakin on minun toivetalveani: paljon lunta ja vähän pakkasta. Jo lapsena tykkäsin talvesta, ja liukumäessä lorvailusta illalla tappiin asti, nauttien tähtitaivaasta tai nyppien lumipaakuja lapasissa. Ei silloin palellut, kun liikkui koko ajan, silloin kun ei maannut mäessä pää alaspäin ja katsellut tähtiä. Tein sitä joskus teininä laskettelurinteessäkin, mutta silloin alhaalta lähti äkkiä moottorikelkka tulemaan.


Eikä palelele nytkään, mutta lämmin tuppaa olemaan ihan muista syistä. Kunnon kengät jalassa on joka tapauksessa mukava tarpoa pienessä lumessa. Saapahan enemmän rasitusta, sitä kun on syytä suorastaan kerätä meikäläisen, joka viihtyy parhaiten tietokoneella tai sohvalla.


Oikeasti nämä kuvat ovat helmikuulta kolmen vuoden takaa. Ne voisivat olla kuitenkin tänään otettuja, niin samanlaista on. Yhä useammin ajattelen, että olen jo kuvannut tämän ja tämän jutun jo moneen kertaan, en viitsi nyt vaivautua. Mieluummin kaivelen omasta varastosta kuvitusta:)


En halua päästää Vilmaa enää vapaaksi metsässä sen jälkeen, kun se kerran kaivautui yhteen kuoppaan talvella ja mies löysi sen sieltä puoli jänistä suussa. Se on hulluna jäniksiin ja lähtee varsinkin elävän perään nuolena, jos sattuu sellaisen huomaamaan. Nyt talvella on ollut pihassakin usein jänis, mutta vaaleana se on jäänyt koiralta huomaamatta.


Luminen lähimetsä tarjoaa kivan hetken täydellistä hiljaisuutta. Vaikka se on isolta tieltä nousevallla rinteellä, vaientaa asutus, puusto ja lumi äänet tehokkaasti. Vain linnun ääni kuuluu jostakin.


4 kommenttia:

  1. Sullahan on kunnon metsästyskoira. :D Koloihin kaivautumaan mäyrikset on kai suunniteltukin. Mustakin on nyt kiva sää on lunta sen verran, että ei ole liukasta, mutta ulkona ei tarvitse silti hytistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vilma ottaa herkästi vainun ja lähtee nenä maassa seuraamaan jälkeä. Se saattaisi hyvinkin lähteä metsässä seuraamaan jotain eläintä. Jäniksen bongattuaan se päästää kimakan ajohaukun ja sitten mennään! Onneksi se tuijottaa usein maahan eikä huomaa niitä. Minusta taas jänikset ovat ihania luontokappaleita, ennen vanhaan niitä ei nimittäin juuri näkynyt.

      Liukkaus on ollut taas välillä inhottava riesa. Se ärsyttää varsinkin mäkisessä maastossa asuvaa, täällä siis melkein kaikkia:)

      Poista
  2. kaunista - myt väsynyt lumen lapioimiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, ymmärrän hyvin, ettei jatkuva lumisade ilahduta yhtä paljon omakotitalon asukkia:) Nyt on saanut varmaan kolata aamuin illoin. Meillä pitää huoltoyhtiö pikkutiet hyvässä kunnossa joka talon edessä, joten pääsemme vähällä.

      Poista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...