torstai 19. marraskuuta 2015

Yhtä juhlaa


Tämä on nyt mennyt ihan häneksi, kun en saa enää mitään aikaiseksi täällä blogissa. Kun ei ole uusia kuvia, ei tule mieleen kirjoittaakaan mitään. Koen niin, että vapaa-aikani on vähentynyt sen jälkeen, kun rupesin tekemään joka viikko 19 tuntia töitä. Entinen viikko-ja-viikko -systeemi antoi pitkät yhdeksän päivän vapaat aina työviikon jälkeen ja siinä ehti jopa pitkästymäänkin välillä. Nyt olen vain kaksi arkipäivää itsekseni kotona, mikä tietysti joka päivä puurtavan mielestä on hyvinkin ylellistä, ja niinhän se onkin.

Olen nykyiseen työnjakoon tyytyväinen, se sopii kropalleni paremmin ja pitää enemmän menossa mukana. Nyt on ollut joka tapauksessa enemmän vauhtia elämässä tänä syksynä, varsinkin kun täytin pari viikkoa sitten vuosia. Sitä on sitten juhlittu vähän kaikkien kanssa erikseen, kun en isoista juhlista välitä. Joka viikonloppu on ollut vieraita ja olen saanut tavata lähimpiä ihmisiäni ja se on ollut ihanaa! Ja vielä on kahdet ystävät tulossa; sekin on ollut ihanaa huomata, miten hyviä ystäviä on. Onneksi pidän kuohujuomista ja olen osannut ottaa valmistelutkin entistä rennommin. Myös lahjoja on ollut kiva saada, siinä olen aina yhtä lapsellinen:D


Ensi viikonlopuksi olen lähdössä poikieni kanssa Helsinkiin humputtelemaan. Tiedossa on ainakin illallinen ja yö hotellissa, mutta sitä ennen toivon pääseväni katsomaan ainakin Henri Cartier-Bressonin näyttelyn Ateneumissa. 

***
Kuvien patsas on kuvattu Roomassa. Se oli varsin vaikuttava ilmestys. Toivottavasti ei tarvitse itse esittää noin huolestunutta naamaa.

9 kommenttia:

  1. Myöhästyneet synttärionnittelut! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jonna! Asian mainitseminen on tietysti samalla onnittelujen kalastelua, mutta kesti kauan hyväksyä uuden kymmenluvun pyörähtäminen mittariin. Edellinen oli paljon helpompi, vaikka siitä vuodesta tuli muuten taitekohta tehokkuudelle ja tuotteliaisuudelle työelämässäni, ne suorastaan romahtivat.

      Poista
  2. Onnea täältäkin, Virpi - ja mukavaa tulevaa viikonloppua poikiesi kanssa! Toivottavasti pääset näyttelyyn :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mia! Olen jo pitkään odottanut pääseväni katsomaan taidetta Helsinkiin, niin monia pitkään ilahduttavia kokemuksia on ollut. Toisaalta kokonainen vuorokausi kahden ihanan nuorenmiehen seurassa on myös jotakin aivan extrahyvää:)

      Poista
  3. Mulle tuli tuo virstanpylväs eli uudet vuosikymmenet vastaan jo runsas vuosi sitten. Eilen kävin kuuntelemassa eläkeneuvojan infoa tulevasta, minuakin koskevasta eläkeuudistuksesta. Mietin nyt, miten kauan jaksan käydä töissä. Teen 40+ - tuntisia työviikkoja ja pidän sitten välillä saldopäiviä. Muuten menee aika hyvin, mutta pimeään aikaan vuodesta en jaksa iltaisin tehdä juuri yhtään mitään muuta kuin lukea lehtiä tai katsella tv:ota. Kaikki hommat ja ulkoilu kassantuvat viikonlopuiksi. Ai niin, onhan mulla kahtena viikonpäivänä harrastuksia (maalaus ja vesijuoksu/uinti), joten ihan hyvin taitavat asiat sittenkin olla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai niin, myöhästyneet onnittelut!

      Poista
    2. Kiitos Päivi! Toivottavasti sun eläkeikä ei pidentynyt. Tahti tuntuu aikamoiselta jo nyt, joten on vaikea kuvitella meidän sukupolven jaksavan sitä seitsemänkymppisiksi asti;) Sinänsä lohduttavaa kuulla, että muillakin menee illat töitten jälkeen sohvalla viihdykkeitten äärellä. Olen pitänyt itseäni äärimmäisenä luuserina, kun jaksan ulkoilla vain viikonloppuisin ja vapaapäivinä. Onneksi on taas ollut pakko aamulla kävellä viimeiset puolitoista kilometriä, niin on saanut edes vähän virkistystä. En muuten jaksa tehdä edes ruokaa työpäivän jälkeen.
      Sulla on kivat harrastukset, niistä saat muutakin ajattelemista. Ja lapsenlapsi! Sisko houkutteli minut mukaan Feldenkrais-ryhmään ja siellä on kerran viikossa ollut kiva tutustua kehonhallintaan uudesta näkökulmasta.

      Poista
  4. Kiitos Virpi, kun olet jaksanut kommentoida blogiani, minulle niin vaikeana aikana. Onnea ei ole milloinkaan liikaa, sitä minäkin toivon sinulle uudelle vuosikymmenelle ja nyt tälle uudelle vuodelle.
    Minäkin olen miettinyt oman blogini merkitystä nyt, kun elämä on erilaista ja muuttumassa. Katsotaan.
    Sinulle sanoisin älä kokonaan jätä blogia. On kiva kuulla sinusta ja saada jotakin tärppejä täältä. Nytkin nappaan täältä tuon Feldenkraisin. Sitä ja Aleksanderia olen jo vuosia suunnitellut. Ehkä olisi nyt syytä ja aika ryhtyä johonkin tuollaiseen. Hitaasti... annan luvan itselleni ettei stressi pukkaa.
    Prsedentti puhui äsken uuden vuoden puheessaan mielensähyvittäjästä. Nyt hyvitän itseäni kahvikupposen ääressä villapeiton alla kuunnellen uuden vuoden wieniläiskonserttia. Siellä miehet soittavat hiekkapaperilla ja viheltävät, ei voi kun mieli nyt juuri hyvittyä. Sitä sinullekin. Halaus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuusikymmentä tuli täyteen ja se tuntuu. Päässä tuntuu, että vanhenin kertaheitolla kymmenen vuotta, ruumiissa on tuntunut jo pitempään. Tästä alkaa vähitellen vanhuus, vaikka se on onneksi nykyään täyttä elämää, niillä ehdoilla, joita eteen tulee.

      Tuo mielensähyvittäminen on ajatuksena oiva: voi itsekin tehdä itselleen hyvää, järjestää joka päivä hetkiä, jolloin tekee jotain mukavaa, josta tulee hyvä mieli. Vaikka sitten viltin alla telkkaria. Tuon järjestäminen ja muistaminen ei ole aina niin helppoa kuin äkkiseltään luulisi;)

      Feldenkrais on jännä juttu. Tunti vietetään lattialla ja kuitenkin tehdään ihan tehokasta liikettä mahdollisimmän pienellä vaivalla. Homma ei ole minulle vielä auennut ihan, mutta katson nyt vielä vähän aikaa eteenpäin. Lihaskunto on se, mitä eniten tarvitsisin ja sen aloitusta olen vetkutellut. Liikunta ei tosiaankaan ole helppoa, lähteminen on karvasta, vaikka tykkäänkin itse toiminnasta.

      Olen aidosti nauttinut blogilomasta. Syksyn juhlarumba ja sen jälkeen joulun järjestäminen on tehnyt sen, että luppoaikana en ole halunnut tehdä mitään erityisen vaativaa. Kuvien ottaminen keinovaloilla olisi ihan liian työlästä;)

      Poista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...