perjantai 31. heinäkuuta 2015

Silmään osunutta Vantaan asuntomessuilla


Tänä vuonna sain asuntomessuille kaveriksi miehen, joka yllätti haluamalla mukaan juuri, kun olin junalippua tilaamassa, sekä vanhemman pojan, joka asuu lähellä ja lähti mukaan ihan mielellään.  Ensimmäisenä näin värikkäitä kerrostaloja ja hurmaavan kattoterassin. Tuollaisia terasseja voitaisiin tehdä enemmänkin Suomessa!

 Ei tämäkään puukerrostalo hassumpi ole. (Pokkarini vääristää sen kummasti.)

Olin päättänyt jo etukäteen, että otan rennosti enkä edes yritä kiertää kaikkia taloja järjestyksessä. Päätin myös ottaa kuvia vain itselleni, en blogia varten, vaikka niitä nyt tänne lataankin.  Tungoksessa jäi silti kuvaamatta moni kiva kohde.

Tykkään noista tuoleista, haluaisin kotiini tuollaisia yksinkertaisia ei-liian-isoja nojatuoleja. Monta. Kangas on luonnonväristä ryppyistä pellavaa ja juuri nyt trendikästä. Teetin kerran sohvaan irtopäälliset tuollaisesta ja se oli kaunis ja rento ratkaisu.

Tässä on ihana matto ja ihanaa tummaa sinistä värinä. Vaalea hirsiseinä on viehtättävä. Olen myös hitaasti herännyt ihailemaan kevyitä huonekaluja, kuten noita pöytiä. Toisaalta niitä näkyy nyt niin hirveästi blogeissa ja lehdissä, että niitä alkaa vastustaa kohta sen takia.

 Silti tällainen yksinkertainen sivupöytä puu- tai betonikannella on ihana!

Tämä on niin viiskytlukua! Siihenkin olen hitaasti vasta heräämässä, vaikka joku aika sitten vielä vannoin, etten voi tykätä siitä. Tuolit näyttävät vaan niin uudelta ja kivalta, pöydän jalat samoin, ja astiat...

Taulun ottaisin ihan kiljuen kotiini, eikä tuo pöytäkään hassumpi ole.

Tässä ihailin tilan tuntua ja hallittua väritystä. Musta tuo kivasti vahvuutta ja ryhtiä, vaaleat matot ovat kauniit ja vähentävät kaikumista. Kerrankin on myös otettu järki käteen ja muistettu, että ihmiset tosielämässä tuijottavat kotona televisiota eikä takkatulta! 

Telkkareita ei juuri asuntomessuilla näe, tai korkeintaan erillisessä televisiohuoneessa. Viime kesän messuille rakentanut työkaverini sanoi vasta, ettei nyt pidäkään erillistä televisiohuonetta hyvänä ratkaisuna. Ei ole sitäpaitsi yhtään huono idea, että keittiössä puuhaileva voi samalla katsoa televisiota, tai ainakin kuunnella.

 Musta viehättää yhä enemmän pitkän valkoisuuden jälkeen.

Jotain kivaa koululaisen huoneeseen.

Tässä silmääni miellytti yksinkertainen musta pöytä ja siro lamppu.

 Puuta ja vaihtelevia muotoja. 


 Mahtava idea hengariksi!

Valtavasti säilytystilaa portaan alla.

Kaunis sauna.

Kiva peili vaihteeksi. 

Tässäkin viehättää se keveys, viiskytluku ja musta väri.

Iso pukeutumishuone pitäisi olla jokaisella naisella.
Ja meikkipöytä ikkunan äärellä, selvä puute tässä:)

Väriä väriä, lisää väriä! Kerrrankin punainen sohva ja ihastuttava matto sen edessä.

Pienellä konstilla saa paljon aikaiseksi.

Todella kaunista välitilalaattaa muuttenkin kauniissa keittiössä.

Aika kiva talo...varmaankin messujen suurimpia.

Pidin selkeästi sisustuksesta ja melkein kaikesta muustakin. 

 Tästä keittiöstä ajattelin melkein henkeä haukkoen, että se on varmasti kaunein, mitä olen ikinä nähnyt.



 Kertakaikkiaan kauniita huoneita!

Laatua, pelkistettyä, selkeää -ja mustaa.

Hyvin harvassa messutalossa oli asennettu valmiiksi kaihtimia. Monesti tuli mietittyä, minkähänlaiset kaihtimet johonkin edes saa asennettua, ettei kadulta näe suoraan makuuhuoneeseen. Tässä nyt on otettu sekin huomioon. Kaihtimet vaikuttavat huoneen ilmapiiriin kuten verhotkin, ja tässä huoneessa ne vaikuttavat erityisen paljon. Myönteisesti.

Nämä siniset värit hyppäsivät eteeni ihan eri talossa, hirsisessä. Väri tuntui taas kumman uudelta ja ihanalta! Joskus ennen sinistä oli meilläkin paljon ja siitä on vaivalla päästy juuri eroon. Vielä minulla on kaapissa jäljellä neljä tuolinpäällistä, jotka kohta kaivankin esiin ja sovittelen vaikka keittiöön.


Värejä ihanissa sävyissä.

Seinä oli liukumaalattu hauskasti. 

Sininen sohva pani ihan kuolaamaan: sellainen olisi saatava! Vaikka tiedän kokemuksesta, että aurinko haalistaa tummat värit alta aikayksikön. Nimim. Kahden mustan sohvan entinen omistaja aurinkoisessa olohuoneessa.


Musta hirsitalo  oli kiva yllätys valkoisten laatikoitten jälkeen.

Ilottelua terassilla.


Taas kiva lastenhuone, tapetti on erityisen viehättävä, samoin ikkunat.

Rauhallinen ja kaunis makuusoppi yläkerrassa. 


Pidin valtavasti noista värikkäistä taloista.

Jos maksaisit talostasi lähes miljoonan, niin mitä ajattelisit aamulla istuessasi nuutuneena tukka pystyssä ja silmät puolitangossa tuon ylellisen lasipöydän äärellä, ja ihmiset kävelisivät ohi ja moikkaisivat jokainen, istuisithan näyteikkunassa?

Jos muistan oikein, tämän talon sisustuksen oli tehnyt Iisa Strand, ja se näkyi pehmeänä ylellisyytenä ja kauniina valaistuksena kaikkialla. Tuo talo suorastaan kutsui pehmeään syliinsä.

Matto ja tuoli:)

Naisellisen kaunis työpiste.


Huikeaa, lisää tällaista!


Miellyttävä huone tämäkin. Taulut tekevät huoneista viimeisteltyjä ja tuovat asutun tuntua.

Kannattiko käydä, sitä pohdimme pojan kanssa jälkeenpäin. Ei mitään ihmeellistä erikoista tullut vastaan, paitsi nyt nokkela yhden huoneen moduulitalo, jossa oli kivoja ratkaisuja ja eleettömän kaunis sisustus. Silti kannatti käydä. Oli kiva nähdä kokonaan uusi asuinalue, jopa uusi kehärata ja asemat, vaikka emme sitten junalla menneetkään perille.

Minä sain itselleni sisustusideoita ja vahvistusta ajatuksiini. Olen aina tykännyt mustasta väristä ja nyt se oli pinnalla taas enemmän. Täysvalkoisesta en koskaan innostunut, enkä toisaalta ottaisi mustia kaapinovia keittiöön. Messusisustuksissa oli huomattavan paljon harmonisen niukanväristä linjaa, mutta nuo Iisa Strandin sisustukset panivat miettimään, minkälaisilla konsteilla niukanväristä sisustustakin voidaan pehmentää. Toisaalta tummansininen on jo jonkin aikaa himottanut kummasti. En näköjään ollut ainoa.


10 kommenttia:

  1. Sauna oli aivan ihana! Ihan mun makuun. Sininen sohva, hyvin pelottava ajatus mulle, en ole vielä päässyt yli sini-traumastani, kun kaksikymppisenä kämpässäni ei ollut muuta kuin sinistä. Ehkä parinkymmenen vuoden kuluttua voin katsoa taas sinistä uusin silmin. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sininen oli niin voimakkaasti läsnä silloin aikanaan, että siitä oli suorastaan työlästä päästä eroon. Siksi suhtaudun kaikkiin voimakkaisiin väreihin kalliissa kalusteissa varoen. Kaksi vadelmanpunaista nojatuolia on verhottu neutraalinbeigeen huppuun. Aina välillä otan ne pois ja ihailen väriä vähän aikaa.

      Mutta tummansinisen sohvan tahtoisin silti!

      Poista
  2. Mua vähän harmittaa, että suomalaiset kodit on niin musta-valko-harmaita. Vaikka nuissa on joitakin väripilkkuja, niin onhan nuo silti yleisilmeeltään tosi värittömiä :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niukka on väritys, ja näillä messuilla oli taloissa paljon vähemmän väri-ilottelua kuin aikaisemmin. Vailtsen itsekin kotiin hillittyjä värejä, mutta ilahdun hirveästi, kun joku muu uskaltaa repäistä vaikka punaisella sohvalla!

      Poista
  3. Sinisen sohvan ottaisin minäkin mutta muuten nuo sisustukset eivät ole yhtään minua varten. Tylsistyisin tuollaisessa lääkefirman edustustilassa, muuttaisin lastenhuoneeseen tai telttaan pihalle. Väriä, paljon, ja muotojen runsautta, yksityiskohtia, aikakausien kerrostumaa, siitä tykkään. Paljon kaikkea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, kuvailit juuri oikeaa kotia, ehkä taiteellisen henkilön omistamaa, siis omaasi:D
      Onhan nuo pelkistettyjä, ja tosiaan värien puute on edelleen huomattava. Voi olla, että messusisustuksissa halutaan neutraaliutta, en tiedä.

      Poista
  4. Ooh, mitä näkkymiä ja sisustuksia, rakastuin melkein kaikkiin niihin!

    Kiitos ihanasta messukierroksesta, Virpi! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä kestä! Messusisustuksia katselemalla selkiää joskus paremmin, mistä itse pitää.

      Poista
  5. Pitäisi tehdä messuista munkin oma postaus, hyvin kriittinen. Olin tuolla aivan raivoissani.... huonosta suunnittelusta, messujen kaupallisuudesta ja siitä, että kipot ja kupit ovat vuosi vuodelta nousseet tärkeämmiksi kuin laadukkaaseen asuntoarkkitehtuuriin satsaaminen. Otin itse kyllä tällä kertaa melko vähän kuvia. Katsotaan, saanko aikaiseksi. Kynnys on noussut, kun olen tehnyt lyhyttä ig:a.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sulla on niin erilainen näkökulma ammattilaisena, minä taas käyn katsomassa sisustuksia ja hakemassa uusia ideoita. Olisi kauhean mielenkiintoista kuulla, mitä mistäkin ajattelit;)

      Tietokone ei ole jostakin syystä houkutellut juuri kesällä. Kuvia olisi moneenkin juttuun, mutta ei vaan saa aikaiseksi.

      Poista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...