torstai 18. syyskuuta 2014

Hortensen hempeä


Hortense on lempeä ja hempeä ja pumpulisen pehmeä kuin tämä kukka, niin olen aina nimestä kuvitellut. Muuan Hortense tuli vastaan pari viikkoa sitten ranskalaisessa elokuvassa Haute cuisine -Mestari keittiössä. Siinä taitava kokki Hortense Laborien haetaan maaseudulta omalta tilaltaan kokkaamaan Elysée-palatsiin presidentille, jolle tämän maine on kantautunut jotakin kautta. Tämä Hortense oli viehättävä, mutta ei lainkaan pumpulinen, vaan tinkimätön perinteiseen ranskalaiseen keittotaitoon nojaava oman alansa huipputekijä ja taiteilija.


Tämän huusollin Hortenssakaan ei ole yhtään lempeän pumpulinen yrittäessään saada paikkoja kuntoon viikonlopun vieraita varten. Olen silittänyt valtavan pinon tyynyliinoja ja muitakin liinoja, jotka ovat odottaneet ties kuinka kauan. Neljän viikon työputken aikana tavarat jäivät sinne tänne ja varsinkin kaikki pöydät olivat täynnä roinaa. 

Kun juttelin tässä taannoin ystävien kanssa niitä näitä ja muut valittivat miestensä täyttävän tavaroillaan ja tietokoneillaan kaikki pöydät, olisin voinut vajota pöydän alle, jos olisin ollut yhtään häveliäämpi. Meillä minä olen se, jolle mies huomauttaa joka puolella lojuvista laukuista ja kasseista, lehdistä, kirjoista ja kameroista. Minä olen se, joka ei viitsi laittaa astoita koneeseen eikä pestä valkoisia tuolinpäällisiä ennen kuin käsketään. Minun yöpöytä-lipastollani on pölyyntymässä vuori tavaroita, joille ei ole paikkaa.

Ja hei: meillä ON siistiä. Noin niinkuin yleensä. Ainakin luulen niin. Ainakin siskojeni mielestä.


Vuosi sitten tehdyn keittiöremontin jälkeen olen pyyhkinyt pölyt tummanharmaista avohyllyistä muistaakseni kerran. Ne pölyyntyvät paljon vähemmän kuin etukäteen kuvittelin. Perustelen sitä itselleni myös sillä, ettei kukaan huomaa kuitenkaan. Valkoiset kaapinovet pyyhin vain, jos satun huomaamaan tahran. Ne muuten likaantuvat huomattavasti vähemmän kuin ennen ja syy on se, että työpöytätaso jatkuu pari senttiä ulospäin. Tippa tippuu suoraan lattialle eikä oville. Nerokasta! Kuka keksisi likaantumattoman kaakelilattian?

Huomenna kuitenkin tämäkin Hortense pukee esiliinan eteensä ja alkaa kokkaamaan illallista ranskalaisen keittiön hengessä. Aloitan jälkiruoasta jo aamulla, sillä aion tehdä melko työlään ranskalaisen omenapiirakan, johon tulee täyte vaniljakastikkeesta ja herkullinen pinta aprikoosihillosta. Myöhemmin valmistan alkuruoaksi sinihomejuustolla maustettua mustatorvisienikeittoa. Pääruokana on maukkaaksi marinoitua broilerinrintaa uunissa peruna-sellerisoseen kanssa. Salaatin tarjoan pääruoan jälkeen ja lopuksi valikoiman juustoja. Ja sitten sen ranskalaisen omenapiirakan viilennettynä, kahvia ja calvadosta seuranaan.

Odotan jo hauskaa iltaa, iloista perjantaita teille muillekin!


10 kommenttia:

  1. Ihania kuvia hortensiasta ja ihana effa. Ja ihana vierasmenu! Ihanaa iltaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elokuva oli sellainen aikuisten makuun maukas palanen oikeaa elämää, vaikkakin hiukan erikoista sellaista;)

      Poista
  2. Syyshortensiat ovat kyllä kauniita.
    Mukavaa viikonloppua . Menuu kuulostaa herkulliselta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hortensioissa on minusta parasta värien hento liukuminen.

      Poista
  3. Hurmaavat syyshortensiat kuin kermavaahtoa ja vaahtokarkkeja!
    Nauti tummuvista syysilloista!
    Lähetän vielä korillisen lämpöä täältä etelän auringon alta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaahtokarkit ja kermavaahto on varsin osuva kuvaus:)
      Täällä on vielä saatu nauttia autingosta, mutta nyt se kuulemma loppuu. Päästäpä käymään etelän auringossa syksyn sateitten aikaan!

      Poista
  4. Täällä toinen epäjärjestykseen sortuvainen. Miehellä pysyy jotenkin luonnostaan kaikki tavarat oikeilla paikoillaan, mutta minä tunnun kylvävän roinaa kulkiessani. Joka päivä epätoivoissani haeskelen samoja tavaroita aina juuri sillä hetkellä pitäisi lähteä. Yritys muuttua jämptimmäksi on kova, mutta tulosta ei ole näkynyt :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikkein oudointa on, että silmääni häiritsee, jos taulu on vinossa tai jokin esine on väärin päin tai liian kaukana omalta paikaltaan. Kestän silti hyvin, vaikka pöytä on täynnä tavaroitani. Nehän vain odottavat käyttöä kätevästi esillä...

      Poista
  5. Oihm, mitkä kuvat! Vaaleanpunaiset aamu- tai iltapilvet tulivat minulle mieleen <3

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...