sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Hot hot hot


Kuuma viikko, ihan kummallinen toukokuussa. Kolmessakymmenessä asteessa tai melkein kokonaisen viikon ajan. Täällä ei ole edes satanut tänään. Niinpä sunnuntailounaalla tuntui hyvin ansaitulta nauttia alkusalaatin seurana jääkylmä Fresita. Makean vesimelonisalaatin seuraan se sopi paremmin kuin hyvin. En harrasta juurikaan makeita juomia, mutta tämä on poikkeus. Vuodesta toiseen se ilahduttaa kesällä, ja kuuluu erityisesti mökkijuhannuksen iloihin. Lämpimänä päivänä pihalla aurinkotuoleissa ja kiikussa loikoessa lasillinen tätä nostaa tunnelman välittömästi kattoon.  

Ensi viikolla kuulemma viilenee, ja vielä ihan ällistyttävästi: tulee vain muutamaa lämpöastetta. Onko sitä nyt pakko niin liioitella kaikessa?! 


5 kommenttia:

  1. Riitu ja se palvelusväki26.5.2014 20.43

    Paljon paljon herkkuja nimipäivänä Vilman!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onko nyt Vilman-päivä? Kiitos onnitteluista:) Koiraparka on saanut olla taas yksin pitkän päivän vapaaviikkoni jälkeen ja emäntäkin on vielä nukkunut koko illan. Onneksi isäntä ehti viedä sitä lenkille viiiileään iltaan.
      Nyt helteitten aikaan Vilma suostui kävelemään ulkona yllättävän paljon, sillä aikaisempina kesinä se ei ole halunnut lähteä lenkille paahtavassa paisteessa.

      Tuleeko Riitulle muuten punkkeja helposti? Vilmasta ei ole löytynyt vielä koskaan punkkeja, vaikka täälläkin niitä kyllä naapurin koiralla on ollut. Olen miettinyt, suojaako lyhyt karva niin hyvin vai johtuuko se Bayvantic-karkotteesta, joka toimisi niin hyvin.

      Poista
  2. Noh, nyt helteiden aikaan Riitu mieluummin heittäytyy puun katveeseen heinikolle, kuin hölkkää auringossa. Eilen sain päähäni kokeilla hölkkäämistä kymmenen vuoden tauon jälkeen (varmuuden vuoksi ennen klo seitsemää aamulla) niin koiraa sai vetää perässä, ilme oli "onks pakko jos ei taho". Meillä on ollu hitaan puoleisia oman välilevytyräni takia, helmikuussa tohtori määräsi lepoa ja tarkistus huuhtikuussa???? Jos ei parane niin leikkauspöydälle, no thanks. Aloin väkisin kävellä ja venytellä, toukokuussa punttisalille ja oma ohjaaja ja ohjelma sekä ruokaremontti. Toissa päivänä käänsin lapiovoimin kasvimaan, eikä tunnu missää, samoin hävis unettomuusjaksot, jihaa.

    Meillä on miun vanhemmat vastapäisessä kerrostalossa, joten Riitu ei SAA olla yksin yhtään, ja jos jätän sen tuntia pidemmäksi niin se on haettu salaa mummolaan. Toisaalta onhan se niille mielen virkeyttä, alkavat olla reilusti yli kasikymppisiä ja maailma kaventunu reilusti. Harvakseltaa käyvät Hankasalmella miun enon luona. Mutta tekis koirallekin hyvää saada olla yksin. Saadaan olla kyllä kiitollisia että meidän koirien äiti on Puppe, ne on niin hyvä luonteisiä (mitä nyt "pientä" remmiräyhäämistä) :(

    Millanen Bayvantic-karkotte on? Aikasemmin on käytetty selkärangan kohdalle levitettävää linimenttiä, en muista nimee, silti punkkeja. Viime kesänä ei ollu mitään karkotetta ja punkkeja ei löyty kuin 2 - 3. Täällä oli ollu koirissa jo huuhtikuusta lähtien punkkeja. Luulempa minäkin, että lyhyt karva ja tiheä karvapeite on jo sinänsä haasteellinen punkille, pois lukien mahan alusta ja varpaan välit, no on helppo tarkistaa. Pelottaa toisaalta kun tiedän pari koiraa mitkä on jouduttu lopettaa punkin aiheuttaman taudin takia.

    Meillä on alettu harkita toisen koiran hommaamista, varsinkin Ollin suru-uutisista johtuen (itketty monta kertaa). Vaikka meidän koirat ei ole kuin päälle viisi, niin aika rientää huimaa vauhtia ja olis ainakin toinen koira lohtuna sitten joskus... Riitussa tuntuu olevan virtaa niin paljon että olis kiva olla leikkikaveri, tuntuu että pitää olla koko ajan leikkimässä sen kans... Pitää olla tutka päällä, kerran jo myöhästyttiin kahdella päivällä ettei olis meillä pitkäkarvanen kamu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeastaan koira nukkuu suurimman osan päivästä silloinkin, kun minä olen kotona. Voi tietysti johtua siitäkin, etten ole mitenkään kova leikkimään sen kanssa. Lunan kanssa ne ei oikein osaa leikkiä, joskus pitempään yhdessä ollessa juoksevat ja painivat, mutta enimmäkseen Vilma yrittää leikkiä ja Luna menee karkuun. Luulen että se johtuu alkuvaiheista, kun Vilma roikkui aina sen korvassa kiinni. Näistä ei ole kovin läheisiä toisilleen tullut, vaikka paljon ovat yhdessä. Muuten Vilma on hyväluonteinen ja helppo koira.

      Bayvantic on juuri sellainen niskaan laitettava linimentti pienessä ampullissa. Joko se on auttanut, tai sitten meillä on vaan ollut tuuria. Ei Lunassakaan ole nähty punkkeja, se on jo seitsemän, mutta pitkäkarvaisena siitä on vaikeampi huomata.

      Sulla on ollut todella hyvä motivaatio kunnonkohotukseen, onnittelut siitä! Saat varmaan iloita sutjakasta olemuksestakin selkävaivojen katoamisen lisäksi:)

      Poista
  3. Uhkaus leikkaussalista laittaa kummasti kuntoilemaan ;)

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...