sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Brunssilla koiraseurassa


Mikään ei ole mukavampaa kuin istua oman nuorison kanssa samassa pöydässä. Ennen istuimme joka pyhä yhdessä syömässä, mutta nythän vanhempi poika ja miniä ovat asuneet jo ainakin viisi vuotta pääkaupunkiseudulla. Olin toivonut äitienpäivälahjaksi brunssia kotona ja sehän järjestyi. Porukka rupesi jo kymmenen jälkeen touhuamaan keittiössä. Sieltä levisi hyviä tuoksuja ja valmistui  banaanilättyjä vaniljajogurtin ja tuoreiden marjojen kanssa syötäväksi, raikasta tonnikalatahnaa paahdetun ruisleivän päälle, kananmunia ja pekonia, tuoretta ananasta, croissanteja ja kaikenlaista muuta hyvää. Päivän sankarina sain vielä useamman lasin kuohuviiniä kuin muut!


Jossakin vaiheessa ateriaa Luna nostettiin syliin osallistumaan seurusteluun.


Rauhallinen pikkukoira...


...lepuuttaa ruokailun jälkeen päätään pöytään.


Vilmasta on enemmän apua näissä jälkihoitohommissa: se toimii virallisena esipesijänä miehen täyttäessä tiskikonetta. Yhteispelillä, aina.

4 kommenttia:

  1. Ihana toive. Pääasia, että kaikki ovat yhdessä! <3

    VastaaPoista
  2. Rauhallinen pitkä brunssi aikuisten lasten kanssa on nautinto parhaimmillaan. Ja koirulit mukana, jee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On onni saada seurustella nuorten kanssa, ja omat on aina niin ihania;)

      Poista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...