torstai 10. huhtikuuta 2014

Arvailua


Istuin tässä yhtenä päivänä odottamassa pääsyä hierojalle. Olin pitkästä aikaa saanut aikaiseksi varata ajan monta viikkoa vaivanneitten nikamalukkojen ja jäykän selän takia. Olin pyöräillyt paikalle hyvissä ajoin ja istuin odotustilassa lukemassa Voi Hyvin -lehteä, kun vieressä istuva vanha nainen kysyi, kenelle olen menossa. Hän kertoi käyneensä samalla fysioterapeutilla jo pitkään hoidattamassa itseään, että pysyisi kunnossa. 

-Arvaapa kuinka vanha mää oon, kysyi mummeli yllättäen. -Ihmiset aina luulee, että mää oon paljon nuorempi kuin oikeasti oonkaan, hän jatkoi innostuneena.

Katsoin vilkkuvia silmiä ja reippaan näköistä olemusta ja ajattelin veikata vähän yläkanttiin, kun kerran noin varoiteltiin. Tuollaiseen kysymykseen on aina vaikea vastata.

- No olisiko jotain kahdeksankymmentä, ehdotin varovasti. 

- Ei ole kuin yhdeksänkymmentäkolme, riemuitsi mummeli. Taas yhta narutettu, hän näytti ajattelevan. 


En olisi kyllä ikinä uskonut. Hänellä ei ollut silmälaseja, hän tuntui kuulevan ihan hyvin, ja näytti varsin ketterältäkin keikkuessaan tuolin reunalla innoissaan. Kertoi  lisäksi käyvänsä edelleen veteraanitilaisuuksissa kahvia keittämässä. Yli yhdeksänkymppisiä näkee harvoin ihmisten ilmoilla, joten aika vähän on vertailukohtia.  Mielikuva sataa vuotta käyvistä on sängynreunalla istuva ja jo toinen jalka tuonpuoleisessa oleva. Harmillisesti oma hierojani tuli tässä vaiheessa hakemaan, joten en voinut jäädä kuuntelemaan enempää.  

Aikamoinen poikkeus säännöstä tämä mummeli taisi olla. On pakko olla hyvä perimä tuollaisella ihmisellä, joka liikkuu itsekseen ulkona lähes satavuotiaana. Ei ole isommat taudit ja vastoinkäymiset iskeneet, tai eivätkä ainakaan musertaneet. Elintapojen on pakko olla kohtuulliset, ja niinhän ne vanhoilla naisilla useimmiten ovat. Perimä ja sattuma, ja yksi tekijä on varmasti helposti innostuva, utelias ja myönteisesti asioihin suhtautuva luonne. Pelkkää arvausta tosin  tämä kaikki tuon ennestään vieraan naisen kohdalla, mutta sellainen mielikuva hänestä syntyi. 

Ollapa yhtä liikkuvainen ja ulospäinsuuntautunut yli yhdeksänkymppisenä, kun en ole nytkään.

Kääk!





13 kommenttia:

  1. Ihanaa! Sait minut nauramaan.. Samoin olisin minäkin arvaillut, yläkanttiin varmuuden vuoksi. Ei sitä mummoista aina tiedä :-)
    No, minä olin männäviikolla asioimassa kelalla, vaikka netti onkin..( käväisin kuitenkin, kun on ihan kaupan vieressä). Tuli puhe iästä.
    Kysyi että paljonko ikää, johon minä, - että mitä siitä nyt tulee.. 73? - Eei, et voi olla! ( oikein laski vuodet) ja totesi, - no oot sie! Enpä ois uskonu...
    Oli sen päivää vähän tyttömäinen olo :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taidat sitten kuulua samaan sarjaan kuin tuo tapaamani nainen ja pysyt aktiivisena ja iättömänä. Ei taida ikätovereissa olla kovin paljon aktiivibloggareitakaan!

      Poista
  2. :D

    Oma mummo ehti täyttää sen 90 ja loppuun asti paineli menemään vähintään kerran viikossa vanhainkodin päiväkerhoissa, taksilla hurrutteli sinne. Ehkä sen takia loppu tuli jotenkin liian nopeasti, kun oli viimeistä paria kuukautta lukuunottamatta loistavassa kunnossa ja tosi virkeä vanhus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sulla on sitten hyvä esikuva mummossasi. Tuollainen elämän ehtoopuoli on varmaan jokaisen toiveissa, että saa olla terveenä ja elämässä kiinni loppuun asti. Mutta kovin lyhyt oli valmistautumisaika hänen poismenoonsa sulle.

      Poista
  3. Anoppini on vähän samaa maata, kyselee usein vieraimmilta ihmisiltä ikäänsä. Näyttää, että päivä on pelastettu, kun ikäarvioinnissa mennään alakanttiin. En tiedä ovatko ihmiset kohteliaita ja tahallaan vetävät iät alle.
    No sinä ajattelit toisin ja vedit tahallaan mielestäsi yläkanttiin. Taisi olla mummolle mukava päivän piristys, jolla jaksaa taas hehkuttaa.
    Kieltämättä itsekin toivoo säilyvänsä astetta nuoremman oloisena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mietin hetken, mitä mummeli olisi sanonut, jos olisin vahingossa arvannutkin liikaa. Sehän olisi pilannut päivän, mutta yllättynyt olin hänen iästään todella.

      Tekee varmaan hyvää nähdä lähipiirissään tuollaisia aktiivisia vanhoja ihmisiä, se antaa uskoa omaankin vanhuuteen. Mielikuvat ovatkin muuttuneet viime vuosina, kun entistä terveemmät ja varakkaammat ikäluokat ovat siirtyneet eläkkeelle. Esimerkiksi oma mielikuvani senioritalosta muuttui täysin, kun vanhempani muuttivat sellaiseen. Talo on uusi ja kaunis ja laadukkaasti rakennettu. (Paitsi muovimattoja ihmettelimme, ne poikkesivat kaikesta muusta:)

      Poista
  4. Ihana kohtaaminen. Taas hyvä osoitus siitä, että ikää ei lasketa vuosissa, vaan elämänasenne ratkaisee. Tarvitaan myös hyvää onnea :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikää ei tosiaankaan lasketa vuosissa! Muistan kun anoppini alkoi laskeutua vanhuuteen täytettyään viisikymmentä, ja muistan kuinka se ärsytti silloin, kun hän teki sen mielestäni vain siksi, että kuvitteli sen kuuluvan asiaan. Nyt hän porskuttaa alun yhdeksääkymmentä ja asuu yksin isoa omakotitaloa. Se siitä vanhuudesta.

      Poista
  5. Kyllä nämä nykyajan vanhukset vain ovat aika vanhoja entisaikojen vanhuksiin verrattaessa.
    Yli 30 vuotta hoitoalalla, viime vuodet vanhustyössä, olen pannut merkille vanhusten iän ja omatoimisuuden entisestään nousseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sulla onkin sitten hyvä näköala näihin asioihin! Minua huvittaa joskus tämä nykyajan ruokahifistely, kun katsoo noita vanhoja ihmisiä, jotka elävät melko terveinä ihan loppuun asti. Ovat syöneet kaikkea muuta kuin vihrerpirtelöä ja maca-jauhetta ja siellä vaan porskuttavat menemään.

      Poista
    2. Just näin! :)
      Eikä ollut mainoksia siihen aikaan.

      Poista
  6. Nykyisin näkee tosi nuorekkaita vanhuksia. Kahdeksankymmenen yli ollaan ja mennä viuhdotaan sauvakävelyllä tosi lujaa.
    Minun mummoni eli yli 85 vuotiaaksi ja oli melkein loppuun saakka hyväkuntoinen ja ketterä. Pappa lähti traktorilla kylälle ja mummon piti mennä lavalle kyytiin. No pappa tietysti unohti, mummo juoksi perässä ja sai lavasta kiinni, mutta ei uskaltanut hypätä kyytiin!

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...