sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Kuudestoista helmikuuta 7v.


Hellurei, tämä blogi täyttää tänään kahdeksan vuotta! Se kuulostaa jo aika pitkältä ajalta, ja yhtä monta vuotta on tietysti tullut seurattua myös muita blogeja. Ja meitä pitkään bloganneita on paljon ja koko ajan löytyy myös uusia seurattavia.
(Korjaus 16.2.14: tämä blogi täyttää SEITSEMÄN VUOTTA. Minkä ihmeen takia tätä on niin vaikea laskea oikein?! )

Muistan ajalta ennen tätä harrastusta, miten joskus google-haku vei jollekin blogisivulle. Säikähdin suorastaan, ihan kuin olisin tupsahtanut yllättäen jonkun toisen olohuoneeseen tai päiväkirjaan, ja klikkasin itseni kiireen vilkkaa pois sieltä! En tiennyt yhtään, mitä sellaiset paikat olivat eikä tullut mieleenkään jäädä katselemaan ympärilleen. Tunsin itseni tunkeiljaksi. No, se aika on ohi. Jokainen haku vie myös erilaisille blogisivuille ja se on tarkoituskin.


Homma oli silti silloin aika varovaista, ja muistelen että kaikki olivat tunnistamattomia bloginimiensä takana. Varjelin itsekin huolellisesti tuntemattomuutta, mikä on asteittain haihtunut. Kaikki eivät myöskään ole teinejä, kuten aluksi luulin, vaikka me viisikymppiset olemmekin luultavasti aliedustettuina täällä. Omasta lähipiiristäni ei juuri bloggaajia löydy, paitsi nuorin sisko, joka tähän maailmaan minutkin johdatti. Eipä olisi arvannut, minkälaisen innon tähän hommaan sytytti.



Kiitos sinulle ja teille kaikille, jotka täällä käytte!

Kiitos jokaiselle kommentoijalle,
kommentit ovat kullanarvoisia!




31 kommenttia:

  1. Lämpimät onnittelut 8 vuotiaalle!
    Omani on nuorempi. Blogini alusta alkaen aloin seurata tätä fiksun naisen blogiasi ja seuraan edelleen.
    Tykkään näyttävistä ja kauniista kuvistasi ja siitä miten kerrot arkipäivän tapahtumista, herkullisista kokkaamisista ja leipomisista sekä tosi asiantuntevasti meikkaukseen liittyvistä asioista. Lisäksi valokuvauksesta yms teknisistä jutuista
    olet hienosti kuusalla.

    Innostavia ja iloisia blogivuosia!
    Vilman tulo kuvioihin on piristänyt ja tuonut iloa tähän entisestään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me ollaan tosiaan tunnettu täällä virtuaalimaailmassa aika kauan. Käyn myös lukemassa sinun blogistasi tasapainoisen aikuisen naisen elämästä, jolla vielä oli rohkeutta opiskella lisää ja vaihtaa työpaikkaa:)

      Teen nykyisin vain postauksia, jotka syntyvät helposti ilman ponnistelua ja joitten tekeminen tuottaa iloa itselleni. Siksi jätän iloisesti elokuvat ja kirjat arvostelematta ja teen harvemmin ruokapostauksia. Vilmaa sen sijaan kuvaisin mielelläni enemmän, kun se vaan sallisi sen:)

      Poista
  2. Hyvää syntymäpäivää! Tokaluokkalainen jo. On tämä kiva harrastus, vaikkakin toisinaan jää vähemmälle. Tästä tuli mieleeni, että unohdin oman blogin vastaavat synttärit pari viikkoa sitten. Aloiteltiinhan samoihin aikoihin :)

    Eikun paljon lisää ihania kuvia ja mukavia tarinoita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Korjaus, pääblogini täytti seitsemän vuotta. Pätkii... :)

      Poista
    2. Voi hitsinpimpulat: Niin tämäkin blogi täyttää vasta seitsemän vuotta! IHAN tyypillinen virhe minulle, ja piti ottaa sormet avuksi laskiessa uudelleen. No, ei ole eka kerta, eikä taatusti viimeinen. Korjaanpa asian:)

      Poista
    3. Onnittelut sinullekin! Sulla on ollut laatua alusta asti, kuvanlaatua varsinkin. Olet upea kuvaaja.

      Poista
  3. Paljon Onnea vuosistasi! 8 vuotta on pitkä aika!

    Blogit ovat tosiaan muuttuneet viime vuosina. Ne ovat tulleet henkilökohtaisemmiksi ja avoimemmiksi sillä tavoin, että henkilöllisyyksiä ei enää tosiaankaan peitellä. Ja sitten on se kaupallistuminen.. Johon voi suhtautua monella tavalla, avoimin mielin tai pikkuisen vastaan.
    Esim. eri aikakauslehtien alle menneet blogit herättävät mielipiteitä. Totuus omalta kohdaltani on, että heti kun joku 'normiblogi' on siirtynyt jonkun lehden blogiksi, on kommentointini siihen blogiin loppunut kuin seinään. En voi sille mitään, mutta mielestäni sen blogin alkuperäinen idea on kadonnut kun blogi on lähtenyt jonkun lehden alle ja sivut pursuavat sen kyseisen lehden mainosta ja banneria. Sori vaan, tätä mieltä olen.

    Mutta sinulla on ihana, vahva oma linjasi. Ruoka- ja leivontaohjeitasi oikein keräilen ja niitä olen vuosien varrella toteuttanut.

    Haleja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Komppaan Päiviä. Tulen itsekin tyrmätyksi kohdatessani en niin henkilökohtaisina pysyneitä blogeja ja mainossivustostoja ja -bannereita. Saapa nähdä muuttuuko asenteeni.

      Poista
    2. On siis muitakin, jotka ajattelevat näin. Olen luullut, että olen vain kateellinen tai jotain vastaavaa, kun en pidä blogiyhteistyöstä yritysten kanssa. On ikävää lukea niin selvää mainontaa. Tulee tunne, että kirjoittajaa kuitenkin kahlitsee jokin sopimus.

      Kosmetiikkablogeissa mainonta ei jostakin syystä harmita yhtään, vaikka tuotteita on saatu maahantuojilta lahjoituksena testattavaksi. Vaikka ymmärrän homman ytimen, niin haluan silti kuulla uusista tuotteista ja nimenomaan jonkun oman koekäytön kautta. Kenelläpä olisi rahaa ostaa niin paljon uutuuksia itse. Ja oli tai ei, niin niihin lankeaa kovin helposti...

      Poista
  4. Onnea blogiystävälle,kaipa sitä voidaan jo näin, todeta!Oikein hätkähdin kun luin että 8 vuotta!Aloitin nimittäin oman blogini pian sinun jälkeen.Juhlat siis kohta minullakin. Tärkeä osa elämää tämä blogimaailma on.Ehdottomasti plussia tuo elämään enemmän kuin miinuksia.Tosin en ole varma mitä mies tähän sanoisi.Hänen mielestään olen joskus liikaa koneella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miehet ja lapset eivät harrasta tätä, eivät he voi ymmärtää tämän harrastuksen puoleensavetävyyttä. Pidetäään me naiset lippua korkealla ja tuuletellaan täällä.

      Poista
    2. Toivottavasti osasit Maaretta laskea paremmin blogiemme iän. Minä laskin ensin kahdeksan, mutta seitsemänhän se on. Luulisi että osaan laskea edes yhdeksään, kun pelaan joka ilta sudokua iPadillla, mutta väärin vaan meni. Sinuakin olen tainnut kiinnostuneena seurata lähes alusta asti:)

      Blogi-innostus taitaa tosiaan olla enimmäkseen tyttöjen ja naisten käsissä. Olisiko naisilla suurempi tarve itseilmaisuun ja suurempi tarve pohtia ja jakaa elämäänsä. Jos minulla olisi sukulaiset lähellä ja ihan naapurissa pari sydänystävää, en varmasti viettäisi aikaani näin paljon koneella valokuvien ja blogien äärellä. Olemme monet aika eristäytyneitä kotona. Työ vie voimia ja on helpompaa olla ihmisten kanssa tekemisissä kirjoittamalla hiljaisuudessa kuin lähtemällä jonnekin.

      Poista
    3. Hah! Mietin vain että joko kaikesta on 8 vuotta. En varmaan olisi vuotta tarkistanut, aloittamispäivääkään en vielä ole vanhasta blogistani tarkistanut. Näinhän se varmaan on. Tämäntapainen itsensäilmaisu on naisille luontevampaa.Minulla on kyllä sukulaisia lähellä, mutta sydänystävä asuu kaikena. Bloggaus ja facebook auttavat hänenkin kanssaan yhteydenpitoa paljon, samoin skype! Aiemmin me kirjoittelimme , kaikki kirjeemme ovat toisillamme tallessa.Sekin olla kyllä mukavaa. Muistan sen tunteen kun posti toi paksun kirjeen. Sen avaaminen ja lukeminen oli aina hyvä hetki.

      Poista
  5. No Wau! Paljon onnea! Paljon, paljon tulevia vuosia blogillesi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jonna! Saapa nähdä, onko blogi pysyvä osa elämääni jatkossakin; nyt ainakin tuntuu siltä. Tämä on aikamoinen murros, kun ajattelee, että nyt jokainen voi tuottaa omaa pientä lehteään. Sitä samaa leikin jo lapsena.

      Poista
  6. Onnea Sinulle sinne omenapuunalle ja muuallekin. Kiva postaus ja katsaus siihen miten tämä harrastus on sinunkin käsissäsi kehkeytynyt ja muotoutunut vuosien saatossa. Kahdeksan vuotta kuullostaa jo tosi juhlalliselta. Hyvin samansuuntaisia fiiliksiä näkymättömyydestä ja piiloutumisesta on itselläni. Minä tulen tänne aina, kun huomaan uuden päivityksen tulleen julki. Pidän avoimuudestasi ja rehellisyydestäsi. Kohtaat itsesi kypsän viisaan naisen ottein ja olet valmis jakamaan itsestäsi täällä. Leivonta- ja ruokajutut nyt ovat ihan vertaansa vailla, mutta olen jopa uskaltautunut kokeilemaan jotakin. Banoffee nyt tulee ensimmäisenä mieleeni. Kuvasi ovat virittäviä ja hienoja, minä kun liikuskelen täällä blogeissa pitkälti sen mukaan millainen on visuaalinen ilme. Pidän selkeistä, kuitenkin ilmiasultaan värikkäistä blogeista, jossa kuvat ovat suuria. Makrokuvista taisin innostua, kun sinä ensin esittelit omiasi. Onkin hieman päässyt into laimenemaan noiden makrojen kanssa. Pitäisi aloittaa taas. Niin ja mäykyillä nyt on vaan elämänikäinen sija mun sydämessäni.
    Lähetän virtuaalisen kaikenkirjavan tulppaanikimpun onnittelemaan sinua
    ja kannustamaan blogistina vuosia eteenpäin.
    t. Minna Tammerkosken kaupungista
    Kaikenkirjavasta puutarhastaan

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinä se muuten ensin ostit ne loittorenkaat ja minä ostin heti perässä. Joten kiitos vinkistä Minna! Niillä pääsi kivasti ottamaan ihan uudenlaisia kuvia, kun en sitä makrolinssiä raskinut silloin ostaa. Ja nyt en ole sitä enää kaivannutkaan.

      Visuaalinen ilme on se, joka houkuttelee minuakin ja erityisesti siellä kaikenkirjavassa puutarhassa</:D

      Poista
  7. Onnittelut pitkästä blogitaipaleesta! Blogisi on hyvin kaunis ja leipurit varmasti arvostavat erityisesti reseptejäsi. Leipomusten kuvat ovat upeita ja tuovat veden kielelle....=)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Nyt on pitänyt pikkuisen suitsia leivontahaluja, kun syön ne myös mielelläni itse, pala kerrallaan.

      Poista
  8. Onnitteleut ja kiitos, kun jaksat kirjoittaa. Pidän blogiasi yhtenä suosikeistani. Se on miellyttävällä tavalla avoin, joskus viljelet herkullista itseironiaa, luulen blogisi olevan näköisesi. Erityisesti pidän kuvistasi, yleisistä naisen pohdinnoista ja kokkausohjeistakin. Kahdeksan vuotta on pitkä aika ja sinä aikana tämä blogimaailma on kaupallistunut ja muuttunut monille puoliammatilliseksi. Itse pidän tärkeänä, että riittää vielä harrastuspohjata bloggaviakin. Voi kirjoittaa vapaasti, mitä ja mistä haluaa. Kiva harrastus, voi sekä kirjoittaa että kuvata. Ja omasta elämästä, ohi kiitävistä hetkistä ja kokemuksista jää pieniä timantteja muistiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monesti mietin, että olisi kiva, jos olisi vielä mielipiteitä. Olisi oikein asiaa ja palava halu kirjoittaa siitä. Toisaalta vältän kovin provosoivia aiheita, koska en jaksa alkaa väittelemään asioista. Tässä elämänvaiheessa osaa ärsyttävälläkin tavalla katsoa asioita monelta kantilta ja ymmärtää monenlaisia näkökantoja. Samalla hymyilee mielessään kaikille intoilijoille, että sielläpähän intoilevat. Itse ei viitsi.

      Siksi aiheena on vain mää ja mun pienet ilot.

      Poista
  9. Tuula ja Riitu16.2.2014 18.50

    Kovasti ekanakin onnea ja onneksi teet blogia! Arvaa kuinka monta kertaa päivässä käyn tarkistamassa päivityksesi ja jos moneen päivään ei kuulu mitään niin tekis mieli kiukutella,, ja ne kuvat ihkui, kaikkein eniten odotan kuvia Riitun siskosta ja kuulumisia kans.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vilma on muuten hämmästyttävän rauhallinen koira, vähäisen kokemukseni perusteella, iso ja rauhallinen ja siinä se on varmaan tullut emoonsa. Sen tempauksista ei juuri löydy jutunaiheita, mutta kuvia ottaisin mielelläni paljon enemmän. Pää vaan kääntyy heti pois ja koko koira häviää kuvaruudusta vähin äänin. Jos olisin ketterämpi, menisin mielelläni ulkona maahan ja kuvaisin sitä sen omalta tasolta. Mutta yritän petrata:D

      Poista
  10. Iloiset onnittelut pitkästä, kauniista blogitaipaleesta ja onnea tulevaan! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ilman lukijoita ja vastavuoroista kiinnostusta tämä homma ei toimisi.

      Poista
  11. Onnittelut ja pitkää ikää.
    Pitää tarkistaa omakin tilanne. Se oli kesä kun aloitin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinullakin taitaa olla yhtä pitkä blogitaival jo takana, niin muistelen. Kirjoittajia tulee ja moni lopettaa jonkin ajan jälkeen, mutta on meitä pitkään polkanneitakin paljon:)

      Poista
  12. Onnea kahdeksan - eikun seitsemänvuotiaalle! Blogisi kuuluu vakiolukemistooni: ihailen kuviasi ja nautin koirajutuistasi.
    Oma blogini on blogiasi nuorempi, mutta sen pitäjä sitä vastoin on vastaavasti paljon vanhempi ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, naurattaa tuo numerosekoilu, se kun on ihan tyypillistä minulle -ja varmaan muillekin seitsenvuotiaille!

      Poista
  13. Myöhästyneet onnittelut ikätoverille. Itse taisin aloittaa päivää myöhemmin, mutta aika pian löysin sinun blogisi. Blogisi on kaunis ja pirteä, tekijänsä näköinen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervehdys taas ja kiitos! Niistä alkuajoista tuntuu olevan pitkä aika, ja onhan seitsemän vuotta pitkä aika. Blogi muuttuu siinä mukana, ja minä epäilen jatkuvasti, että tästä tulee niin kuivakka, että kaikki lukijat häviävät;)

      Poista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...