keskiviikko 8. tammikuuta 2014

Kirkastuu

Ola Kolehmaisen valokuva

Väriä jakeluun vanhoista kuvista ihan vaan iloksi! Jaksetaan vielä viimeiset hetket tätä pimeyttä, loppuviikosta sen on pakko jo kirkastua pakkasen myötä. Pahemmin en ole säästä pulttia  ottanut, se kun on mitä on eikä siihen voi vaikuttaa. Jotain olen elämästä oppinut itsekin vuosien vieriessä, mutta viime vuonna sisko puki sen sanoiksi kerran ja asia kirkastui minulle ihanasti.


Omaa ohi mennyttä tarkennusta pastelliliiduista.

Sisko puhui siitä, että asiat voi ottaa vastaan sellaisena kuin ne tulevat, arvottamatta niitä sen kummemmin. Asioitten voi antaa vain virrata lävitseen ottamatta niihin sen kummemmin kantaa. Asioita tulee ja menee, eikä niihin kannata reagoida tunteella. Niitä voi tarkastella ja antaa niitten mennä ohi. 




Äitin kutomat sukat.

Kyse on tietenkin tietoisesta läsnäolosta. Sillä tavalla voi olla paremmin läsnä tässä hetkessä ja tuntea iloa ja kiitollisuutta siitä, mitä on.

12 kommenttia:

  1. Ihanat villasukat, itse pitäisin juuri tuollaisista riemunkirjavista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äitini kutoo aina sukkaa, ja hänelle pitää viedä aina lankoja tuliaisiksi. Niinpä vetäisen kotona mielelläni raitasukat jalkaan ja käytän toisia vielä yöllä. Varastossani on ainakin kymmenen paria kerrallaan.

      Poista
  2. Kirkas on tämä kuvapläjäyksesikin! Oikein tulvahti enrgiaa kun kuvat näytölle avautuivat! Etenkin nuo väriliidut kiinnostivat, omiasiko ovat ja liekö niitä käytätkin? Minulla jatkuu taiteilu jälleen ensi viikonloppuna ja viime aikoina olen ollut ihastunut pastelliliituihin. Hyvä ajatuksen olet siskoltasi napannut, se on myös minulle tärkeä oppi! Joulunajan hulinatkin menivät noilla ajatuksilla hienosti läpi! Olisipa tajunnut vähän aiemmin niin monilta päänsäryiltä olisi välttynyt:-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ostin nuo liidut kerran kirjakaupan lopetusmyynnistä hyvällä alennuksella. Ostin oikeanlaista paperiakin. Testasin ihan vähän, mutta sitten jätin kesken. En ole piirtänyt tai maalannut yhtään mitään koulun jälkeen. Lukiossakin piti valita joko musiikki tai kuvis, vaikka olisin halunnut molemmat. Se oli sitten musiikki. En siis osaa edes ajatella, mitä noilla tekisin, joten olen tyytynyt ihailemaan niitä väreinä.

      Poista
    2. Jatkan vielä, että olisinpa minäkin tutustunut noihin ajatuksiin aiemmin, sellainen kuumakalle olen joskus töissäkin ollut esim. työkokouksissa. Tunteella reagoiminen harmittaa jälkeenpäin, kun muuten olen pitänyt itseäni ennemminkin rakentavana tyyppinä. Nykyisin olen sitten jo ihan pliisu!

      Poista
  3. Kiitos Virpi! Väreistä ja muistutuksesta. Tarpeellisia oppeja, joita ei vaikeina hetkinä tahdo osata ylläpitää.

    Eniten riemastutti kuva äitin kutomista villasukista :D
    Niin ja kun tulette hiihtolomalla tai jos tulette, niin voin raahata sut nippusiteissä kuntosalille, mistä tuolla toisessa blogissa mainitsit ;D

    -eikka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo villasukat on mun ehdottomat lempparit, kauneimmat kaikista! Muistan muuten, kun yhtenä talvena käytiin siellä teidän kylän kuntosalilla yhdessä. Se oli ihanaa, niin kuin muutenkin sun kanssa oleilu. Ja tietenkin me tullaan. Aina on tultu.

      Poista
    2. Tähän tulee Tykkään painallus :)

      eikka

      Poista
  4. Kauniit ja iloiset sukat! Äiti meilläkin väen sukissa pitää.
    Nyt ystävän kutomissa sukissa tässä koneella istun.

    Onneksi iän myötä opitaan/harjaannutaan rauhallisemmasti asiat ottamaan ;) Jos joku asia on hukassa tai yllättävää sattuu, niin ei enää jää sen äärelle huokailemaan, vaan tekee tarvittavat muutokset ja jatkaa mihin jäi. Jälestä päin huomaa, että saattoi ollakin parempi juuri näin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhanhoito, eikä sekään ole kovin tärkeää;) Niinpä juuri, onneksi tulee malttia ja perspektiiviä ja kaikkea muutakin hyvää eikä vaan reumatismia ja valitusta!

      Poista
  5. Kylläpä onkin jo ikävä värejä kaiken tämän harmauden ja loskan keskellä. Onneksi jo valostuu, päivä päivältä enemmän!

    Siskosi lausuili viisaita sanoja!

    Hyvää viikonloppua! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tammikuu on perinteisesti ollut kuukausi, jolloin kaipaan joulun yltäkylläisyyden jälkeen vain valkoista. Se tarkoittaa tietenkin myös lunta. Pimeä ja kostea kuukausi onkin erilainen. Mutta toivossa eletään, nyt on jo pakkasella, toivottavasti teilläkin!

      Poista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...