sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Amerikkalainen omenapiirakka


Jos pitäisi valita nimikkoleivonnainen, se olisi ehdottomasti omenapiirakka. Niin paljon olen sitä vuosien varrella leiponut ja syönyt, ja täydellisen piirakan etsintään aikaa kuluttanut. Siitä huolimatta en ole itse kehitellyt mitään omaa reseptiä, sellainen ei tulisi mieleenkään. En mitenkään pystyisi valitsemaan jotain niistä kymmenistä ihanista piirakkaohjeista ihan ykköseksi. Niistä saisi toisaalta hyvin kokonaisen omenapiirakkakirjan.

Sen sijaan Suomessa asuva, mutta syntyjään amerikkalainen Erika Holt, on vähitellen kehittänyt omenapiirakkaa täydelliseksi omaan suuhunsa. Juttu osui silmiini Etiketti-lehdestä. Piirakka on nimeltään amerikkalainen aina, jos siinä on kansi, eikä tässäkään muuta jippoa ole. Mutta täytyy sanoa, että taikina on hyvänmakuista ja aivan täydellistä käsitellä. Omenatäyte on maukasta, maku tosin riippuu lajikkeestakin, ja maustettu täyte ehtii pehmetä kunnolla ja menee myös aika paljon kasaan. Vuoka saa olla reilunkokoinen, sillä taikinaa ja täytettä on paljon.
(Alkuperäinen ohje täällä.)

AMERIKKALAINEN OMENAPIIRAKKA
Taikina: 
5 1/2 dl vehnäjauhoja (puolikarkeita)
1 tl suolaa
1 rkl kidesokeria
80 g huoneenlämpöistä kookosrasvaa (Cocos)
80 g kylmää voita (TAI 160 g pelkkää voita)
6–7 rkl kylmää vettä 
Täyte: 
750 g punaisia ja makeita omenoita
450 g vihreitä ja kirpeitä omenoita
1  1/4 dl kidesokeria
2 rkl tummaa ruokokidesokeria
1 tl jauhettua kanelia
1 tl jauhettua inkivääriä
1/2 tl jauhettua muskottipähkinää
1–2 rkl viskiä/ sitruunamehua (itse hulautin Cointreau-likööriä)
1/2 dl vehnäjauhoja 
Tarjoiluun: vaniljajäätelöä

1. Valmista taikina. Sekoita nopeasti yleis- tai monitoimikoneessa vehnäjauhot, suola ja sokeri. Lisää nokareina (pehmeä kookosrasva ja) kylmä voi. Anna koneen käydä hetki, kunnes taikina on murumaista.

2. Lisää vesi ja sekoita nopeasti, kunnes taikina pysyy koossa. Jos taikina on vieläkin liian kuivaa ja murumaista, lisää vettä 1 tl kerrallaan ja välillä sekoittaen. Jos valmistat taikinan käsin, nypi rasva ja kuivat aineet yhteen kulhossa tai käytä apuna kahta veistä, joilla hakkaat taikinan murumaiseksi. Lisää vesi ja sekoita taikina nopeasti tasaiseksi.



3. Muotoile taikina kahdeksi palloksi, joista toinen on hieman suurempi. Taputtele pallot ohuemmiksi levyiksi ja kääri ne muovikelmuun. Siirrä taikina nyt jääkaappiin vähintään tunniksi. Voit tehdä sen myös valmiiksi jo 1–2 päivää ennen piiraan paistamista.

4. Kuumenna uuni 200 asteeseen. Kauli laajempi taikinalevy jauhotetulla leivonta-alustalla halkaisijaltaan noin 30 cm:n kokoiseksi levyksi. Nosta taikinalevy kaulimen avulla piirakkavuokaan (halkaisija 24–26 cm) ja painele se tasaisesti reunoille. Kauli toinenkin taikinalevy hieman vuokaa suuremmaksi levyksi. Siirrä taikinalla vuorattu vuoka ja kaulittu kansilevy erillään hetkeksi jääkaappiin. (Tätä vaihetta en kyllä tehnyt, vaan kaulin kannen vasta kun sitä tarvittiin.)


5. Kuori omenat, poista siemenkodat ja leikkaa omenat noin puoli senttiä paksuiksi lohkoiksi. Siirrä omenalohkot kulhoon. Sekoita omenalohkoihin sokerit, mausteet, viski/sitruunamehu ja vehnäjauhot. Anna niiden maustua 10 minuuttia.

6. Levitä täyte taikinalla vuorattuun piirasvuokaan. Painele kaulittu kansilevy täytteen päälle. Taita taikina reunojen yli ja leikkaa ylimääräinen taikina siististi veitsellä pois. Voit koristella kannen ylimääräisellä taikinalla. Muotoile silloin taikinasta omenan ja/tai lehtien kuvia ja kiinnitä ne vedellä. Pistele kuoritaikinaan reikiä tai viiltoja, joista höyry pääsee pois paistamisen aikana.


Pikkukaulin on kätevä apulainen ison rinnalla. Olen alunperin ostanut kaksi pikkukaulinta lasten käyttöön, kun joskus yhdessä leivoimme pullaa kauan sitten. Nyt saan leikkiä niillä yksin.


7. Nosta vuoka uunipellille, jotta vuoasta mahdollisesti valuva neste ei pala kiinni uunin pohjaan. Paista piirasta uunin keskitasolla 30 minuuttia. Peitä piiras leivinpaperilla ja jatka paistamista vielä 20 minuuttia, kunnes omenat ovat pehmeitä ja piiras on saanut kauniin värin.

8. Anna piiraan jäähtyä tunnin ajan ennen tarjoilua. Voit myös jäähdyttää sen kokonaan ja tarjoilla vasta myöhemmin. Parhaimmalta piiras maistuu hieman lämpimänä vaniljajäätelön kanssa.


Ei tähän tämän kummempaa väriä tullut pitkästä paistamisesta huolimatta, vaikka en käyttänyt edes leivinpaperia pinnalla. Pitkä aika takasi kuitenkin sen, että omenat pehmenivät ihanasti ja mausta tuli todella hyvä ja syvä.


Sitten vaan kahvinkeittoon tai tee hautumaan, pala omenaherkkua lautaselle, lusikka käteen ja nauttimaan. Jos talossa on kermavaahtoa tai vaniljajäätelöä, aina parempi. Loppunäytöksessä parin päivän päästä tai jo seuraavana päivänä piirakka pysyy mukavasti kasassa, kun syö loput suoraan omasta kädestä.



16 kommenttia:

  1. Minulle tästä kauniista ja ihan varmasti myös makoisasta piirakasta tulee mieleen Mummo Ankan piirakat. En ole ikinä jaksanut tehdä tällaista, vaikka tykkään myös omenapiirakoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mummo Ankka juuri, hän leipoo varmaan vieläkin tällaisia. Tässä on taikina, jolla onnistuu kaulia ihan mitä vaan. Olen kerran postannut Omenoita Mummo Ankan tapaan, mantelisen ihanan kannellisen omenapiirakan. Siinä oli hyvänmakuinen taikina, mutta sen nostaminen kanneksi ei onnsitunut kovin näpsäkästi;)

      Poista
  2. Voi apua, maistuu varmaan herkulliselta. Itse olen harmikseni allerginen omenoille, mutta onnistuisikohan tuohon vaikka vadelmatäyte? Ihana blogi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marjatäyte on varmaan liian kosteaa tällaiseen kannelliseen piirakkaan. Siitepölyallergikko kestää tietääkseni uunista tulevaa omenaa, mutta myös päärynä, luumu tai muu kiinteä hedelmä käy yhtä hyvin:)

      Poista
  3. Kannellinen piirakka on NIIN herkullista. Pitäisikin tehdä pian!

    Mainiota syksyä Katriina!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläpäin ei vaan tehdä kovin paljon kannellisia piirakoita. Ehkä siinä on sellaista runsautta, jota vierastamme;)

      Poista
  4. Onpa se herkullisen näköistä ja sitä se varmasti olikin

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli, itsehän söin loppujen lopuksi suurimman osan...

      Poista
  5. Nami nami! Tuotapa vois kokeilla kun ostin eilen Viher_landiasta Lobo-omenaa.Se on vihreää ja punaista ja sekä makeaa että hieman kirpeää joten sopis ainoaksi lajiksi tuohon, ehkä.
    Ihania kuvia edellisissä postauksissa taas! Edelleenkään en pääse puhelimesta kommentoimaan, mutta olin huomaavinani että sinä olisit laittanut jonkun kommentin puhelimesta, olitko? Istun pöytäkoneella nykyään lähinnä kerran kuukaudessa kun teen laskutuksen kuten nytkin juuri.
    Mukavaa viikkoa, tavataan joskus!
    Meri

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun kommentoit! Kyllä mulla on mielestäni onnistunut puhelimellakin vastaaminen. Huomaatko aina valita Profiilin valikosta, se menee puhelimella eri tavalla kuin koneella, jossa se on muistissa valmiina. Kotona mulla on melkein aina iPad käsillä ja on siinäkin omat kommervenkkinsä.

      Poista
  6. No on herkullista! Söisin kernaasti, kun sais valmiina. Ite ei millään jaksa uusia opetella, tekee samoja mitä aina ennenkin, mahdollisimman helppoja.

    Omena tosiaan mullakin sopii kypsytettynä, muttei kypsentämättömänä.

    Meri, puhelimella kommentointi ainakin mulla onnistuu niin, että jos alkaa korjaamaan kirjoitusvirhettä tms., pitää aina käydä valmis-nappulalla pois ja mennä takaisin, eli on aika työlästä. Siksi mullakin tulee kommentoitua harvemmin, kun puhelimellahan sitä yleensä lukee, kaiken.

    Hyvää loppusyksyn aikaa, pimiää ja harmaata on, ainakin täällä.

    -eikka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka kuinka yritän väittää muuta, niin kyllä kostea hämärä latistaa tunnelmaa päivällä väkisinkin. Tai siis auringonpilkahus kirkastaa koko maailman! Nyt kaivan kirkasvalon esille.

      Poista
  7. Ah mikä piiras, nyt on ihan pakko mennä keittämään iltateetä ja kollata kaapit, josko sieltä löytyisi jotakin makeaa....

    =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Himo iskee heti kun näkee hyvää syötävää. Siksi en voi pitää juuri berkkuja kaapissa. 70-prosenttinen suklaa on ainoa, josta riittää vain pieni pala.

      Poista
  8. Oi, näyttäpä makoisalta <3 Kuin Mummo Ankan vanhanajan apple pie :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mummo Ankalta näyttävät minustakin kaikki tällaist piiraat. Ja maistuu hyvältä:)

      Poista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...