lauantai 3. elokuuta 2013

Asuntomessujen helmiä


Ensimmäinen ihastus tämänvuotisilla asuntomessuilla oli tämä terassikalusto. Miten keveitlä ja samalla mukavilta istua ne näyttivätkään! Ihana viiskytluvun henki, jolle olen alkanut hyvin hitaasti lämmetä viime aikoina. Olen huomannut, että lämpenen monelle muullekin asialle nykyisin hitaasti. 


Ja ihastus jatkui taloon sisälle astuessa. Numero 20 eli Anna-lehden ja Helena Karihtalan sisustama talo viehätti elämänmakuisuudellaan. Eteinen oli väljä ja siellä oli pitkä pehmustettu penkki lasten pukemista varten. Meilläkin on penkki ihan vaan siksi, että on mukavampi ottaa kengät jalasta istuen.

Tilava vaatehuone eteisen päässä osoitti sopivan paikan myös lastenvaunuille ja -rattaille. Tätä on aika harvoin sisustuksissa huomioitu. Samassa perheessä voi olla molemmat ja ne pitäisi voida tuoda sisälle ja mielellään johonkin oven taakse.


Wc-tila oli raikas ja linjakas värikontrastien takia, annoin myös mielessäni lisäpointsit pienestä ikkunasta.


Tyttöset olivat intensiivisesti puhelimissaan kiinni ja vähällä oli etten pyytänyt siirtymään pois tieltä. Kapeat ikkunat antavat kivasti luonnonvaloa ja jättävät kuitenkin tarpeeksi tilaa seinäkaapeille. Pidin tästä sinisestä keittiöstä, vaikken uskaltaisi kuuna päivänä noin voimakasta väriä itselleni valita. Sanoo joku, joka kokkasi joskus monta vuotta kelta-violetissa keittiössä.


Mutta siis violetti, sehän on lempivärejäni, joten ei ihme, jos ihastuin tähän taloon niin kovasti. Olen ennenkin pitänyt Helena Karihtalan tyylistä, mutta viimeistään nyt minusta tuli fani! Tämä oli ensimmäinen kiertämäni messutalosisustus, joka vaikutti siltä, että siellä asui joku, vaikka oikeasti talo oli vasta myytävänä. Täällä asui sisustajan valitsema henki ja tunnelma. Taide-esineet ja taulut olivat huolellisesti valittuja ja tarjosivat katsojalle paljon iloa, toisin kuin kuin tyhjät viittelliset pinnat.

Tässä olkkarissa kuten monessa muussakin oli televisio reilusti olohuoneessa ja sohva sitä kohti. Miksi yrittäisimme teeskennellä, että koko perhe istuu herttaisesti juttelemassa koko talven takkatulta tuijotellen? Nyt en kiinnittänyt huomiota erillisiin elokuvahuoneisiin, vaan yhdessä talossa ainakin oli screeni olohuoneen seinällä ja toisessa hurjan iso taulutelevisio. Sellaisen kun saisi...



Kodinhoitohuoneessa oli otettu huomioon vauvanhoitopaikka. Sitäkään ei usein näe. Kaikessa väliaikaisuudessaan tarpeellinen paikka.


Valkoisen pesutilan yhden nurkan sininen nappimosaiikki ja kaareva penkki oli iloinen yllätys. Toimii varmasti.


Valkoinen lattia ei olisi oma valintani isoon taloon, mutta tässä se oli kaunis. Kokonaisuus näköjään ratkaisee, ja valkoisuus mahdollistaa voimakkaan värinkäytön muualla. Pidin kovasti tuosta kevyennäköisestä ruokailuryhmästä.


Taas yksi käytännöllinen yllätys: ompelunurkka. Voisi olla myös askartelu- tai työskentelynurkka. Joka tapauksessa niin arkinen juttu, mutta harvoin nähty. Tai no, olihan Kokkolan messuilla muutama ihana vastaavanlainen yllätys, tai montakin.

 Seinäkuutiot ottaisin itsellekin.


Makuuhuoneessa oli tietysti se vauvansänky. Nyt näytti ahtaalta, mutta sehän on vain väliaikaista. Liukuovia näkyi messuilla paljon, mutta oikeissa paikoissa. Ne säästävät todella tilaa. Tässä minusta on oivallisesti yhdistetty pieni kylppäri ja vaatehuone makuuhuoneen yhteyteen. Kuitenkin niin, että tarvittaessa saa oven hiljaa kiinni. 

Onneksi näillä messuilla ei enää näkynyt komerorivistöjä pienen makuuhuoneen seinällä. Ennen niitä saattoi olla isoissakin taloissa. Miksi pitää herättää toinen (tai ehkä kolmas ja neljäskin) sängyssä nukkuva, jos toinen lähtee aikaisin töihin? Nyt oli vaatehuoneita lastenhuoneittenkin yhteydessä.


Kerrossänky on oikein passeli kaluste, pienemmät lapset viihtyvät hyvin samassa huoneessa. Sama raikas värimaailma ja puhdaslinjaisuus jatkui täälläkin.


Terassikuvan olen yhdistänyt kahdesta erillisestä, minkä kyllä huomaa. Kuvani eivät ole ollenkaan hyviä kuin toivoisin, harmittaa kun torstaipäivänäkin oli niin paljon väkeä, että kuvat piti räpsiä nopeasti yhdellä kädellä. Onneksi oli pokkari.

Lisää on tulossa, kunhan ehdin vähän käsitellä niitä.


8 kommenttia:

  1. Me menemme ensi viikolla töistä tuonne. Katson, saanko jotain postattavaa. Kuvien ottaminen kokonaisista tiloista on messuilla vaikeaa, kun ihmisiä parveleilee ja ottaa omia kuviaan kaikkialla. Lehtiesittelyjen mukaan taloissa ei juuri ole mitään kovin uutta, kaupallisia intressejä messuilla on sitäkin enemmän. Toisaalta, näin taitaa messuilla juuri ollakin. Ehkä keskityn pihoihin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä, että varsinaista uutta ei ainakaan sisustuspuolella ollut, varsinkaan sisustusblogeja seuraavalla;) Mutta suurin yllätys minulle oli Maja, josta postaan seuraavaksi.

      Päätin jo mennessä, etten ala mitään taloja esittelemään, keskityn kuvaamaan vain minua kiinnostavia yksityiskohtia. Nämä kaksi taloa jäivät silti mieleen ja tekivät vaikutuksen. Liekö ollut siksi vai siitä huolimatta, että olin kummastakin lukenut lehdestä. Ehkä olin yllättynyt, että vaikutuin niin paljon.

      Toivottavasti löydät kuitenkin jotakin sinua miellyttävää messuilta!

      Poista
  2. Kiitos messukuvista. Itse jätän messut nyt taas väliin, kun en ole muuttamassa täältä kotoa minnekkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, ehkä minä laukkaan messuilla unelmien perässä juuri siksi, että olen asunut yli 30v samassa paikassa;)

      Poista
  3. Hienoja kuvia taas asuntomessuilta. Näiden kuvien perusteella näyttävät jotenkin tämän vuotiset talot viihtyisimmiltä ja kodikkaimmilta.

    VastaaPoista
  4. Suurin osa taloista oli ihan kohtuullisen kokoisia, vain yksi näytti överiltä lottovoittajan unelmalta;)

    VastaaPoista
  5. Kiva tosiaan, kun on asutun näköistä, jolloin näkee että kyllä kotona voi nättiä olla vaikka siistiä ei kokoajan olisikaan! Olohuoneen taulu on häiritsevästi tutun näköinen, olisikohan ollut peruskoulussa jossain seinällä sama.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan umpisiisti koti näyttäisi nykyään jo neuroottiselta, stailauksiinkin laitetaan aina jotain rentoa ja lievää ristiriitaa. Siitä se elämänmaku tulee.

      Poista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...