keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Tepastelua rannalla


Kun olin lapsi, tuntui että kesällä piti päästä aina uimarannalle. Mökilläkin uiminen ja rantaelämä oli ihan parasta. Oulussa Tuiran uimarannalla näin usein myös tätini miehen, joka vuorotyönsä takia pääsi sinne päiväsaikaan. Hänellä oli tapana tepastella rannalla ympäriinsä ja esitellä hyvin ruskettunutta ja treenattua vartaloaan.
(Tuskin olisin itse tätä lapsena keksinyt, mutta äiti huomautti kitkerästi näin;) 




Nyt Tuomiojärven rannalla oli myös tepastelijoita,
ruskeita ja hyvinhoidettuja ja varsin viehättäviä vielä.
Eivät pelänneet ihmisiä, vaan tulivat ihan likelle.








Uimaan lähtiessä kaverit tulivat paikalle. 
Olivat varmaan samasta poikueesta.




Autio hiekkaranta. Surullinen näky. 
Mutta ei näin viileällä ja navakalla pohjoistuulella ole edes heinäkuisena sunnuntaina ketään uimassa, 
ei edes lapsia. 


Kahvio oli ihmeeksemme auki ja siellä nautimme kahvit ja jäätelöt. Tuuli nakkasi kuppini kumoon kertaalleen, mutta sain samaan hintaan toisen kahvin. Ei kuulemma ollut juuri asiakkaita käynyt. 


10 kommenttia:

  1. Minäkin kävin rantsussa eilen. Meillä ei oo tosin mitään kahviota siellä. Kesyjä ovat teillä sorsat. Meidän pinkoivat pakoon, eikä ihme jos käyt lukemassa seuraavan postaukseni!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teillä oli siellä kanadanhanhia. Niitä ei täällä ole ainakaan kaupungin järvillä näkynyt, tai siis minä en tiedä olevan, vaikka Oulussakin on. Komeasta näöstä huolimatta eivät tunnu kaikkialla olevan yhtä suosittuja. Kuvasi ovat silti hienoja!

      Poista
  2. Hyvä juoni tekstistä kuviin. Oikein kesäinen postaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kovin kesäinen lämpötila ei ollut, mutta viis siitä, kun tuuli ihanasti!

      Poista
  3. Niin on kesää...
    mutta ei käy sydämen päälle liika kuumuus.
    Tuuli vie ajatukset omille kierroksilleen.
    Ihanat sorsakuvat.
    Makasitko maassa kun kuvasit?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En maannut maassa, kun en polveni kanssa juuri nyt pääse. Siksi uusi pokkarini oli nyt tarpeen: sain käännettyä näytön ylöspäin ja kuvasin kaksinkerroin. Olen käyttänyt sitä enemmänkin, mutta hätäisenä en malta keskittyä ja tarkentaa kunnolla.

      Poista
  4. Mikä siinä olikin, että säällä kuin säällä oli päästävä uimaan. Nyt mittaa varpaallaan, onko vesi alle 27 asteista, eli jäistä, jolloin täytyy tyytyä tepasteluun...

    (Hei.. onko Isäntä koko komeudessaan viimeisessä kuvassa!) ;)

    Susanna :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Isäntähän siinä istuu, ja tepastelee edellisen postauksen lopussa;)

      Poista
  5. Hienoja vesikuvia, kuuluu ihan laineiden liplatus korvissa...
    Muistan lapsuuden ja nuoruuden Yyterin hiekkarannalta nuo rannalla patsastelijat, ruskettuneet itsevarmat miehet ja solakat bikinimimmit. En lukeutunut viimeksi mainittuihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niitä patsastelijoita ja bikinikaunottaria vain ihmetteli kateellisena silloin lapsena ja nuorena. Oma itsevarmuus ei riittänyt moiseen, eikä ainakaan rusketus. Ensimmäinen ihon palaminen oli varmin kesän merkki, ei silloin aurinkosuojaa käytetty.

      Poista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...