Otin eilen illalla pihalla vähän kuvia sen jälkeen, kun olin kantanut kuusi kastelukannullista vettä kukille. Sekalainen seurakunta orvokkeja kukkii laatikoissaan hullun lailla, vaikka aurinko paistaa nykyisin pihaan aamusta iltaan. Kolmen rivitalon rajaamalta alueelta kaadettiin talvella yhteensä yksitoista puuta, muun muassa meitä varjostavat suuret kuuset. Siihen jäi vielä iso omenapuu, iso vaahtera ja isoksi kasvava terijoensalava. Nyt sitten kylvetään valossa ja ihmetellään, ettei täällä ennen tämännäköistä ollut.
Niin kuin näkyy, en vielä hallitse tarkennusta enkä paljon muutakaan tästä laitteesta. Asiaa ei yhtään helpota se, että kamerassa ei ole etsintä, vaan katsotaan näyttöruutua. Siitä on vaikea nähdä aurinkolaseilla tai auringossa ja ylipäätään rilleillä. Yleensä tiiraan rillien yli. Automaatilla siis vielä mennään. Aluksi pitäisi löytää valotuksen +/- säädin.
Ohjekirjat tulevat nykyisin cd-levyllä omalle koneelle ladattavaksi tai ne imuroidaan verkosta. Se on periaatteessa ihan hyvä systeemi, mutta kuvaajalle ei kovin käyttäjäystävällinen. Olisi mukavampi pitää ohjekirjaa mukana ja katsoa asia kerrallaan juttuja uudesta laitteesta, kuten olen ennenkin tehnyt. iPhone oli ensimmäinen laite, jonka ohjeita en lukenut ollenkaan, mutta se on toisaalta niin käyttäjäystävällinen, ettei niitä tarvinnutkaan.
Suurin osa kasveista on valittu varjoon sopiviksi ja mahdollisimman vähän hoitoa vaativiksi, kuten kuunliljat, angervot, nauhukset ja varjonpuolella rinteessä kasvavat saniaiset. Ne kaivoin maahan pari vuotta sitten ja unohdin kokonaan kastelun. Onneksi jäivät henkiin, tai sitten oli kostea kesä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentti ilahduttaa, kiitos!
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.