perjantai 18. tammikuuta 2013

Karitsa-chorizokastiketta pastalle


Yksi innokkaimmin seuraamiani ruokablogeja on nimeltä Jokihaka kokkaa. Siellä on mielettömän upeita kuvia ja ruokaa, joka maistuu hyvältä. Viimeksi intouduin  kokeilemaan pastakastiketta, joka sai jo kuvia katsoessa veden kielelle. 

Pasta on lohturuokaa parhaimmillaan varsinkin talvella.  Kastikkeeseen käytettävä karitsan jauheliha on aina ollut hyvää, missä tahansa ruoassa. Chorizo-makkara antaa siihen vielä oman tulisen säväyksensä. Muut ainekset ovat sinänsä tavalliset laadukkaan tomaattikastikkeen ainekset. Näin pitkään sen sijaan ei ole ennen kastikkeitani hauduttanut. Kokeiltava siis sekin.

Täyteläisen makuinen karitsa-chorizopasta
4 reilua annosta
300 g tai pakkaus karitsan jauhelihaa
50 g pätkä, meillä 20 cm pätkä chorizomakkaraa
1 sipuli (n. 100 g)
1 porkkana (n. 100 g)
varsiselleriä (n. 100 g)
2 valkosipulin kynttä
1 pieni kuivattu chili silputtuna, tai kuivattua chiliä rouhittuna
2 rkl tomaattipyrettä (tuplakonsentroitua)
1, 5 - 2 dl punaviiniä
1 tölkki tomaattimurskaa (400 g)
pari laakerinlehteä ja muutama oksa timjamia
suolaa ja pippuria
2 tl sokeria, tomaatti vaatii sen
pecorinoa, parmesaania, tai molempia raastettuna maun mukaan

75 - 100g leveää nauhapastaa tai esimerkiksi penneä / ruokailija
(400 g pakkaus pappardellea riittää viidelle )

Silppua porkkana, sipuli ja varsiselleri pieniksi kuutioiksi. Kaada ison kattilan tai padan pohja peittoon oliiviöljyä ja kuumenna keskilämpöiseksi. Kuullota kasvissilppua muutaman minuutin ajan. Hienonna valkosipuli ja lisää pataan.  
Ruskista jauheliha paistinpannulla. Poista makkarasta kuori ja pilko pieniksi kuutioiksi. Lisää pannulle makkarat ja tomaattipyrettä. Sekoita ja anna hautua hetki. Kaada lihaseos pataan kasvisten päälle. 
Lisää pataan punaviini ja anna kiehua muutama minuutti. Lisää tomaattimurska, sokeri, yrtit ja mausta kevyesti suolalla ja pippurilla. 
Anna hautua miedolla lämmöllä hellalla tai uunissa 2 - 3 tuntia. Lisää tarvittaessa vettä pienissä erissä. Kastike saa olla paksua ja sakeaa. 
Keitä pasta ohjeen mukaan ja valuta. Säästä hiukan pastan keitinvettä jos kastike kaipaa ohennusta. Lisää valutettu pasta heti kastikkeen sekaan ja sekoita varovasti. Lisää osa raastetusta juustosta ja rouhi pinnalle pippuria. Sekoita, tarkista maku ja nosta tarjolle. 
Annoksen päälle voi lorauttaa hiukan oliiviöljyä ja ripotella lisää juustoa.





Sen kerran kun aloin haudutella monen tunnin kastiketta, tein tietysti kaksinkertaisen annoksen isoon pataan. Ja se kannatti! Tätä supermaukasta kastiketta riitti yhdelle sunnuntailounaalle ja sen lisäksi vielä pakastimesta kahdelle muulle päivälle meille kahdelle.




Ensimmäisellä kerralla oli kaapissa vain tuollaista putkipastaa, joka ei ollut ihan parhaimmillaan tämän kastikkeen kanssa. Eikä tuo lautanen. Yleensä tarjoan pastat syvältä valkoiselta Teema-lautaselta. Kuvassa tuo Pentik-lautanen näyttää auttamattomattomasti nuutuneen vanhalta. En voi mitään, mutta astia vaikuttaa ruokakokemukseen ja vääränlainen lautanen saattaa pilata sen. Samoin voi muuten vääränlainen tai liian kovaääninen musiikki.



Oikea pappardelle sen sijaan antoi kastikkeen makujen päästä oikeuksiinsa. Se myös kannatteli kastiketta mukavasti, että näki mitä söi. Musta lautanen teki ihan saman. Tämän ajatuksen siivittämänä päätin hankkia taas mustia lautasia. Vanhat mustat Teemat olen antanut kiertoon jo aikoja sitten, perin juurin niihin kyllästyneenä. Nyt olen kyllästynyt niitä seuranneisiin sinisiin. Valkoiset kelpaavat aina.

Astiat ovat kummasti fiilisjuttuja. Mutta tämä kastike, se on hyvää. 

12 kommenttia:

  1. Kastike kuulostaa hyvältä. Sitä voisi kokeilla juuresten kera.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurekset syventävät varmasti kastikkeen makua entisestään:)

      Poista
  2. Karitsan jauheliha on mahtava raaka-aine. Hakaniemen hallissa myydään herkullista luomu-karitsaa. Pitää pyyhkäistä vaan ihan tietoisesti ajatuksiin tunkeutuvat pienet lampaan lapset :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi lammasta on alkanut saada marketeistakin, varsinkin tuota jauhelihaa. Eikä tosiaan passaa ajatella, mistä se on kotoisin. Inhottaa jo kanojen tuotantokin, ja mies ostaa vain onnellisten virikekanalassa kasvaneitten kanojen munia. Niin meidän kuluttajien omatuntoa pitää paapoa;)

      K-kaupasta käyn ostamassa talvisin Pirkka-porojauhelihaa. Siitä saa mahtavia lihapullia.

      Poista
  3. Mukava huomata että blogin reseptejä aina välillä kokeillaan muuallakin! Hyvät viikonloput!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokeilua vieläkin enemmän ihaillaan kuvia ja urkitaan, miten ne on valaistu. Pidän erityisesti kuviesi pelkistetystä ilmeestä ja viimeistellystä asettelusta. Niissä ei ole mitään liikaa ja kuitenkin niissä on paljon katsottavaa. Ja se valo, se on aina nautittava!

      Toisin kuin meillä amatööreillä.

      Poista
  4. Tätäkin pitää kokeilla. Minkälaisten chorizoa käytit? Olen kokeillut sekä Prisman että Lidlin makkaraa, mutta ne eivät ole just sellaista kuin Espanjassa sai. Etsin varmaan sitä täydellistä, jota Suomesta ei saa.

    Olet oikeassa tuon lautasasian suhteen. Kieltämättä Pentikin lautanen näyttää vähän kulahtaneelta. Taitaa olla just samanlaisia kuin äidilläni. Hän osti aikoinaan 6 kpl lautasia itselleen ja ostin sitten joululahjaksi toiset 6 kpl. Äidilläni on vaan tapana säästää kaikkea uutta liian kauan ja käytti näitäkin lautasia harvoin ja valikoiden. Aika kuitenkin ajaa ohi ja joskus lautaset alkavat olla vanhoja, vaikka ovatkin uudenveroisia. Itse siis ostan asiat vaan käyttöön ja jos joku menee rikki, ei sen niin nuukaa. Ostetaan tilalle jotain muuta tai sitten ihan samaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En löytänyt chorizoa Prismasta enkä edes Sokokselta, josta saa yleensä kaikkea. Lidlistä sitten nappasin.

      Sain nuo pentikit häälahjaksi ja niitä on käytetty sunnuntaisin tai vieraille, koska ne ovat liian isot arkikäyttöön. Näitten kuvien jälkeen lopetan niitten käyttämisen kokonaan. Enemmän meillä on käytössä valkoiset ja siniset teemat tai vieraille Villeroyn Manoirit.
      Suhtaudun melko tunteellisesti astioihin, siis negatiivisessa mielessä. En voi sietää monia, varsinkaan vanhoja.

      Poista
  5. Meillä on sekä karitsan jauhelihaa että itsetehtyä chorizoa pakkasessa, täytyy siis laittaa tämä ohje muistiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voin vain arvailla, miten hyvää itsetehty makkara on, varsinkin chorizo! Itse makkarantekokin on varmaan hauskaa:)

      Poista
  6. Kokeiluun menee, tosin omana sovelluksena, kun en reseptejä osaa noudattaa tarkasti. Paitsi leipoessa. Parasta chorizoa olen saanut Espanjassa, mutta pitänee kokeilla Lidlin vastaavaa. Oispa kyllä mahtavaa saada joskus itsetehtyä chorizoa, ja varsinkin tehdä itse :)

    eikka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yleiskoneisiinhan voi ostaa lisäkkeitä, mutta en tiiä, onko sulla semmoista konetta? Harvoin saa ravintoissakaan itsetehtyä makkaraa, voisi olla hyvä houkutin.

      Poista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...