torstai 25. lokakuuta 2012

Lomalla Oulussa


Kävin viime viikolla miehen ja koiran kanssa muutaman päivän reissulla Oulussa tervehtimässä vanhempiani ja siskoani. Ihanaa oli, taas kerran. 

Sateisten päivien välissä oli välillä vähän kirkkaampaakin, vaikka vielä ei silloin päästy pakkasen puolelle. Läksimme aamupäivälenkille Vilman kanssa sillan yli Ainolanpuistoon. Lohiportaissa vesi virtasi tuttuun tapaan. Puistossa vesi oli sentään laskenut kevään hurjien tulvien jälkeen.





Kiertelin yhtenä päivänä toki kaupoissakin, varsinkin takkeja katselemassa. Kaikki talvitakkini olen ostanut vuosien ajan Oulusta. Siellä on minusta paljon enemmän valikoimaa kuin Jyväskylässä, on Vima, Pukumies ja Stockmann, pienemmistä liikkeistä puhumattakaan. 

Ei nyt kuitenkaan sopivannäköistä ulsteria osunut kohdalle. Sanoisinko onneksi, koska kotiin tultua löysin vaatehuoneesta yhden mustan, noin kymmenen vuotta sitten Oulun Pukumiehestä ostetun takin. Siinä on juuri sellainen tulpaanimalli, joka nyt taas näyttää kivalta pitkän vartalonmukaisen ajan jälkeen. Siinä on myös kiva kissakuosinen shaalikaulus, se näyttää lyhyeltä karvalta, mutta ei kuitenkaan ole.



Vilman turkki kiiltää vuodesta toiseen. Talvitakkikin on odottamassa.





Alkuvuodesta Viime vuonna palanut puiston piparkakkutalo oli rakennettu näköjään jo uudestaan.



Tästä näkymästä tykkään aina yhtä paljon.


Vuorenkilvet kylpevät kylmän yön jälkeen aamuauringossa.

11 kommenttia:

  1. Hyviä kuvia. En tiennytkään että se Tuomenkukan talo oli palanut, mutta Oulussa se ehkä kuuluu asiaan. Siellähän ollaan oltu edelläkävijöitä näissä tulipaloasioissa.

    VastaaPoista
  2. Ja nimetön oli Meri.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, oli kamalannäköiset mustat rauniot törröttämässä, kun viimeksi näin. Ihan tarkalleen ottaen Tuomenkukkahan ei ole tuossa talossa, vaan siinä kasvihuoneen vieressä:)

      Poista
  3. Oh, ja taas on käyty ihan lähellä! Me asutaan ihan Ainolan laidalla. Kiva tosiaan, että rakensivat Piparkakkutalon uudelleen ja samanlaiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No teillä on sitten mahdollisuus käydä spatseeraamassa sunnuntaisin Ainolassa ihan samalla tavalla kuin ihmiset jo 1800-luvulla! Taisin lukea siitä Sara Wacklinin kirjasta Sata tarinaa Pohjanmaalta.

      Poista
  4. Onpas kauniit vuorenkilvet.
    Vesisuihkulähteet ovat vielä toiminnassa, lämmintä on siis ollut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo vuorenkilvet olivat ihanasti värittyneet, niistä oli ihan pakko napsia kuvia, kun aurinko vielä valaisi sopivasti:)

      Poista
  5. Oi, miten kauniiksi tuo piparkakkutalo on tehty! Kotiseutumatkailu on aina mukavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että talo on leikkipuiston käytössä:)

      Poista
  6. Tiedätkö, mikä on tuo rungoltaan mielenkiintoinen puu postauksen keskivälin kuvassa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä, eikä nyt näkynyt lehtiäkään enää. Puut ovat vanhoja, puisto on perustettu joskus 1800-luvulla.

      Poista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...