perjantai 31. elokuuta 2012

Syysherkkua


Mikä ruoka tulee ensimmäisenä mieleen, kun pihlajanmarjat punertuvat, maasta nousee sieniä ja ilmassa tuoksuu aamun kirpakka kosteus? Minun suussani alkaa maistua kaalilaatikko, pitkään uunissa haudutettu perinneherkku. Ja sen kylkeen pitää saada puolukkaa.


Ostin kaalinpään ja naudanjauhelihaa, mutta päätin lisätä joukkoon pakasteesta vielä paketillisen karitsaa. Riisin tilalle kypsensin tällä kertaa pari desiä rikottuja ohrasuurimoita kasvisliemessä. Olivat niin hyviä, että käytän niitä jatkossakin. Tähän asti olen keittänyt niitä vain koirapuuroon...

Hauduttelin ensin kaalia ja sipulia isolla pannulla ja kaadoin ne sitten ohran joukkoon, kun nestettä oli vielä jäljellä. Paistoin lihat mukaan ja maustoin siirapilla, suolalla, pippurilla, meiramilla ja basilikalla. Tällä kertaa kaadoin joukkoon noin 3 dl kevytkermaakin, luin sen Yhteishyvän ruokaliitteestä, ei nimittäin olisi muuten tullut mieleenkään. Kerma toi mukavaa pehmeyttä ja nestettä tietysti.


Olen ennen tehnyt kaalilaatikot kahteen mustaan kivivuokaan, mutta tällä kertaa ostinkin tuollaisia neljän desin foliovuokia. Ajattelin kokeilla, mahtuvatko ne kaikki kerralla uuniin. Ja nyt minulla on ensimmäistä kertaa käytössäni kiertoilmakin, joten olisin voinut tarvittaessa paistaa  ne kahdella tasolla. Hyvin mahtui, kun vähän vekslasin. 

Siskon anopilta olen oppinut tavan peittää kaalilaatikko tomaattipyreellä ja tomaattiviipaleilla. Ovat mielettömän hyvän makuisia uunista tultuaan ja sopivat kaalin makuun. Tosin silloin ei kaipaa puolukkaa, ne ovat jotenkin eri makumaailmaa tomaattipyreen kanssa, ja siksi käytinkin tomaattia vain osaan.


Väittelin kerran yhden ystäväni kanssa puolukkahillon ja -survoksen paremmuudesta. Minä tietysti puolustin makeaa ja hän hapanta vaihtoehtoa, kumpikin mieltymystensä mukaan. Hän toi sitten kylmiöstä maistettavaksi kumpaakin vierekkäin, ja kyllä vaan kevyesti makeutettu puolukkasurvos maistui minunkin suussani paremmalta ja ehdottomasti  raikkaammalta.

Kun puolukoita ei nyt pakasteessa ollut enää/vielä, ostin yhden pussin  pakastepuolukoita ja murskasin ne hillon sekaan fifty-fifty. Tämä menee meillä ihan täydestä. Näin teen aina vadelmahillonkin pannukakulle.


Oli haikean hyvää, juuri sellaista lohturuokaa. Ihan sopivaa tällaisen flunssaviikon päätteeksi. Meitsillähän ei mene koskaan ruokahalu edes sairastaessa.



12 kommenttia:

  1. Kaalilaatikko on hyvää! Ja kaalikääryleet ja kaalipiirakka. Puolukka kuuluu kaalikääryleisiin ja -laatikkoon ilman muuta, mutta ideaasi - tai siis siskosi anopin ideaa - tomaatista täytyykin kokeilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaalipiirakasta minulla puuttuu hyvä ohje, kun en enää voitaikinaa tohdi käyttää. Olen parikin kertaa tehnyt kuivan taikinan. Onko sulla hyvää ohjetta?

      Poista
  2. Kaaliruuat ovat hyviä ja kyllä niitä on tullut väsättyäkin. Kaalikääryleet on vielä tekemättä. Joku päivä pitää niitäkin tehdä.
    Herkulliselta näyttävät laatikot uunipellillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en ole kuuna päivänä tehnyt kaalikääryleitä, tuntuvat ihan liian työläiltä. Mutta ehkä tässä vielä joskus riittää kärsivällisyyttä siihenkin, tylee varmasti vielä parempaa kuin ostetuista. Ne ovatkin ihan ikioma herkkuni, mies ei niistä perusta.

      Poista
  3. Vesi herahti kielelle <3

    Puolukkasurvos kuuluu kaaliruokien seuraan ehdottomasti.. Tuo ohran käyttö sattuikin somasti: itselläni on juuri paraikaa ohrapuuro uunissa muhimassa, jälkkäriks tai/ja iltapalalle... Olen ihastunut ohran makuun ihan tässä muutamia viikkoja sitten. Hyvä vaihtoehto riisille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohrapuuro uunissa on valtavan hyvää! Tosi harvoin on tullut tehtyä ja silloinkin kokonaisista ohrasuurimoista. Nyt olen ostanut koiranruokaan rikottuja ja ne olivat helppokäyttöisiä ja hyviä. Vielä pitää kokeilla lisäkkeeksi:)

      Poista
  4. Kaalilaatikko on ihan lempiruokaani, varsinkin ohrasuurimoversiona. Lapsesta asti olen sensijaan vieroksunut sen kanssa tarjottua puolukkaa, oli se missä muodossa tahansa. Muuten kyllä tykkään puolukasta, onnistuinkin jo ostamaan torilta syksyn ensimmäiset ja söin ne ihan sellaisenaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä mieltymykset ovat mielenkiintoisia. Tiettyjä marjahilloja ja hyytelöitä on totuttu syömään tiettyjen liharuokien kanssa.

      Puolukat alkavat kypsyä, keräsin hiukan jo sieniretkellä. Siis tosi hiukan.

      Poista
  5. Kaalilaatikko-nyt meillä lähtee meiramit mukaan, että saadaan sitä tuolla toisaallakin. Tosin lapset pitää vielä opettaa syömään tätä herkkua..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikea kuvitella, miltä suomalainen perinneruoka maistuu teillä kotona, siis lapsille. Maistuuko se Suomelta ja sukulaisilta vai oudolta ja väärässä paikassa olevalta:)

      Poista
  6. Aah, kaalilaatikkoa! Kuulostaapa hyvältä tuo sinun versiosi. Kerran tänä kesänä tuli tehtyä kaalilaatikkoa, onnistui ja oli nautinnollista. Lisukkeena äitini tekemää taivaallisen hyvää puolukkahilloa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äidit tekee hyvää puolukkahilloa ja hyviä suolakurkkuja:)

      Poista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...