torstai 19. heinäkuuta 2012

Radiohiljaisuus on ohi


Olin pienellä blogilomalla. Kun pääsin muutamaksi päiväksi pois oman tietokoneeni läheisyydestä, tuntui kivalta jatkaa sitä vielä muutama ylimääräinen päivä. Kohta se imaisee minut kuitenkin taas moneksi tunniksi joka päivä. 

Jos ei sitten sitä ennen sammu kokonaan. Kannettavani on kolme vuotta vanha, ja temppuilee. Äskenkään se ei meinannut käynnistyä millään. Käytin saamieni neuvojen mukaan CCleaner-puhdistusohjelman läpi, eheytin levyn ja vaihdoin Firefoxin Chromeen. Entä jos tämä sammuu lopullisesti ja pitää tiedot sisällään? Kuvat on sentään tallessa ulkoisella levyllä.



Oulussa oli ihanaa. Äidin synttäreillä oli ihanaa. Oli ihanaa nähdä kerralla niin paljon sukulaisia pitkästä aikaa. Minä en päässyt isän kasikymppisille miehen umpparileikkauksen takia, joten en edes muista, milloin olisin tavannut kaikkia viimeksi.


Siskojen kanssa oli ihanaa viettää aikaa, käydä kaupungilla ja torin rannassa syömässä riivittyä chilipossua burgerin välissä. Heidän seurassaan on aina levollinen ja hyvä olo.


Juhlien jälkeen istuimme isä, äiti ja kolme tytärtä pikkupöydän ympärille ja avasimme Mumm-samppanjan.  Avasimme toisenkin kuohuvan ja porisimme pitkään. Harvinainen tilaisuus!

Olin kyllä aika onnellinen tästä kaikesta.


18 kommenttia:

  1. Voi miten nuo Leijonankidat ovatkin niin kauniita! Niitä kasvoi kotipihallani -50 luvulla.

    Tiedätkö taian: kun norsun takapuoli näyttää ulko-ovelle, niin huono onni pysyy poissa?
    omat norsuni pyllistelee ovelle ja uskottava on..paljon hyvää on tullut viimeaikoina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sisko muisti, että äiti tykkää leijonankidoista, ja niin hän osti ison kimpun niitä matkan varrelta Zeppeliinistä. Komea siitä tulikin:)

      Heh, kyllä tuokin norsu jonnekin päin ulko-ovea pyllistää...

      Poista
  2. Teilläpä hienoa juhlaa, kaunis kimppu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näitä isoja sukujuhlia on harvassa, joten niistä osaa ottaa ilon irti. Vielä emme ole joutuneet hautajaiskierteeseen.

      Poista
  3. Mmmmm...MUMM...mm.... Mukavalta kuulostaa. MUMMia oli aikoinaan myös omissa häissäni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. MUMM oli muuten tosi hyvää! Tämän pullon äitini sai lahjaksi ja siitä olikin paljon iloa.

      Poista
  4. Kauniisti kirjoitettu. Vaikken perhettäsi tunnekaan, kolmetyttärisen perheen yhtenä tyttärenä minulle tuli nostalginen olo. Meillä isä seuraa perhetapahtumia nykyisin pilven reunalta, eivätkä perhejuhlat ole sen takia enää entisellään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri sitä ajattelin, että koskaan ei tiedä, mikä kohtaaminen on viimeinen. Ja ketä silloin jää jäljelle. Olemme nykyisin sujut entisten ristiriitojen kanssa eikä kenenkään tarvitse riidellä tai loukkaantua tavatessamme. Minäkin saan pidettyä kieleni kurissa, ainakin silloin kun siskoni niin käskee;)

      Poista
  5. Kuulostaa sangen Täydelliseltä Juhlalta, ihanaa. Onnittelut kasikymppiselle ja hänen rakkailleen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kuulostaa täydelliseltä, vaikka perhe on kyllä kaikkea muuta kuin täydellinen. Eihän sellaista toisaalta olekaan. Olen onnellinen perheestäni, ja erityisen iloinen siitä, että vanhemmat ja heidän sisaruksensa ovat kaikki elossa ja hyvissä voimissa.

      Poista
  6. Kauniita kukkakuvia. Perhettä on niin ihana tavata. Ja jutella ummet ja lammet yömyöhään asti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lähiomaisiakin tulee nähtyä harvoin. Onneksi on kaikenlaisia viestimiä, kun entisajan tiiviiseen kanssakäymiseenkään ei ole paluuta:)

      Poista
  7. Kirjoitit kauniisti ja olen täysin samaa mieltä! Oli levollista, mutta nauratti ettei yhtään hiljaista hetkeä tullut..

    Eikka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hiljaisia hetkiä ei ehdi tulla, kun aikaa on vähän:)

      Poista
  8. Ihania tuollaiset sukutapaamiset ja sitten vielä omien läheistensä kanssa yhdessäolo! Kaunis tuo kukkakimppu ja olet saanut sen hyvin kuvassa esille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leijonankita ei ollut minulle ollenkaan kovin tuttu kukka, joten sitä oli ihana yrittää kuvata ikkunasta tulevassa sivuvalossa. Valo sai värit meheviksi:)

      Poista
  9. Uskomaton kimppu.. Ja mukavan sukurakas postaus :) <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Runsaus on avainsana sekä kukissa että suvussa;)

      Poista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...