tiistai 6. maaliskuuta 2012

Onttoa luuta eli täyteläinen osso buco


Talvella tekee mieli syödä tuhtia ja voimakkaan makuista ruokaa. Osso bucoa täyteläisempää makua saa kyllä hakea! Muistan vieläkin, kun sain ensimmäistä kertaa maistaa tätä herkkua. Olin lukiossa ja äitini oli jäänyt tai siis joutunut jäämään muuton takia kotiäidiksi. Kotiintultua meillä oli siisti koti ja ruoka valmiina. Ja kerran ruokana oli osso bucoa, joka maistui niin valtavan hyvältä, että jäi kerrasta mieleen.

Vuosien varrella olen tehnyt tätä lihapataa aina silloin tällöin ja nimenomaan talvella, on meinaan sen verran tuhti ja vähän työläskin. Tämän ohjeen bongasin Sikke Sumarilta televisiosta. Tästä voi katsoa, miten kätevästi hän sen valmistaa, ja sitten voi vääntää oman version taitojensa mukaan. Ei menny nimittäin tämäkään ihan niinku...

Osso buco ja gremolata  neljälle
n. 1 kg vasikanpotkaa eli kotimaisittain neljä kiekkoa naudanpotkaa
oliiviöljyä tai avokadoöljyä paistamiseen
2 valkosipulinkynttä murskattuna
2 keltasipulia ohuesti viipaloituna
2 porkkanaa hienonnettuna
1 sellerinvarsi pienittynä
2,5 dl kuivaa valkoviiniä
2,5 dl kanalientä
1-2 laakerinlehteä
400g purkki kuorittuja tomaatteja liemineen (Muttin kokonaiset luumutomaatit!)
muutama oksa tuoretta timjamia
muutama pala tuoretta sitruunankuorta
suolaa ja mustaa pippuria
vehnäjauhoja leivitykseen

Mausta jauhot suolalla ja pippurilla. Pyörittele lihat jauhoissa ja paista sitten oliiviöljyssä molemmin puolin kullanruskeiksi ja siirrä odottamaan. (Oikeastaan en ymmärrä tätä jauhotusta, onkohan se välttämätöntä?)
Vähennä lämpöä ja lisää pataan pilkotut kasvikset, öljyä ja mausta suolalla ja pippurilla. Lorauta sekaan valkoviini ja kanaliemi. (Taisin kyllä lorauttaa sekaan hiukan ruoanlaittokonjakkiakin.) Kiehauta koko ajan sekoittaen. Siirrä lihat pataan yhteen kerrokseen. Vuole lihojen päälle sitruunan keltaista kuorta ja kaada päälle vielä purkillinen tomaatteja. Anna kypsyä kevyesti poreillen kannen alla, tai uunissa 175 asteessa, kunnes lihat irtoavat luusta, eli noin 2 tuntia.
Gremolata

3 rkl leveälehtistä persiljaa hakattuna
1 iso valkosipulinkynsi pilkottuna
1 tl sitruunankuorta raastettuna
1-2 rkl Olivado avokado zest -öljyä tai muuta sitruunalla maustettua öljyä

Sekoita gremolatan ainekset keskenään tahnamaiseksi seokseksi vaikka morttelissa ja mausta sillä osso buco. Gremolata toimii myös mainiona pastakastikkeena ihan sellaisenaan.


Ohjelmassa ei mainittu, minkä kanssa Sikke tätä tarjosi. Milanolaisittain sitä syödään kuulemma risoton kanssa. Meillä syötiin kiehautettujen kukka- ja parsakaalinkukintojen kanssa, mutta perunaa kaipasimme imemään kaikki kastikkeen hyvät maut itseensä. Nyt siihen piti käyttää leipää, ja RouheSisko kävi kyllä hyvin. Minä unohdin keittää ne perunat kaikessa hössäkässä!




6 kommenttia:

  1. Ah, näyttääpä hyvältä! Pitänee kokeilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liha harvoin innostaa minua, mutta lihapadat ovat aivan toista luokkaa:)

      Poista
  2. Osso Buco on hyvää. Pitkään haudutetut liharuuat ne ovat parhaimmistoa.
    Kauniilta näyttää myös.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä: pitkään haudutetussa padassa syntyy juuri sellaisia makuja, jotka tekevät syöjät onnelliseksi.

      Poista
  3. Italialaiseen tyyliin sopii hienosti, että söitte sen leivän kanssa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suoraan sanottuna riisi ei sopisi minusta tähän ollenkaan. Leivällä sai tästä rustiikista ruoasta kaavittua maalaistyyliin kastikkeen lautaselta;)

      Poista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...