perjantai 21. lokakuuta 2011

Puuhaperjantai


Tämän ruokakunnan rouva ja herra ovat touhunneet kaikenlaista pientä kunnossapitoa ja kodinlaittoa syysloman lopuksi. Mies on siivonnut ja sahannut ja naputellut eteiseen loputkin lattialistat paikoilleen. Minä olen kuluttanut hirveästi aikaa taulujen ja kuvien sekä yleisen järjestelyn parissa. Hankin Clas Ohlsonilta muutamia mustia pikkukehyksiä lisää ja niihin sopivia paspiksia. Tarvitsin eteiseen lisää mustaa yhden tumman taulun ympärille, ja kaikki kehykset siellä muutenkin ovat mustia. 

Kaivelin lipastonlaatikosta vanhoja valokuvia ja totesin, että irtokuvia on aika vähän, kun kuuteen vuoteen ei ole tullut teetettyä yhtään. Kaikki mustavalkoiset olivat aataminaikuisia eikä tähän hätään ehtinyt teettää uusiakaan. (Muistin samalla muutakin aataminaikuista: kansakoulussa opeteltiin kirjoittamaan kynällä, joka oli vain kukonaskeleen verran edistyneempi versio sulkakynästä. Kärkeä kastettiin mustepulloon...)

Mallasin ees ja taas kuvia ennen kuin sain ne mieleiseeni järjestykseen. Naputtelin sitten naulat kaikille, ja sain eteisen valmiiksi. Sama jatkui vielä makuuhuoneessa, jossa olen tähän asti nauttinut uudesta tummanharmaasta seinästä sellaisenaan. Se näyttää jopa niin hyvältä, että olen ajatellut maalata toisenkin seinän samanväriseksi. Jotenkin tummuus puhuttelee nyt enemmän kuin vaaleus -vai johtuuko se vain vuodenajasta?

Ensin kuvat järjestykseen sängyn päällä ja siitä yksi kerrallaan naula seinään ja kuva paikoilleen. Iso ryhmä perhekuvia puunvärisissä kehyksissään pääsi takaisin seinälle. Intouduin vielä järjestelemään miehen työhuonetta ja heittämään turhaa tavaraa pois sieltäkin. Hän ei nimittäin hevillä tee sitä itse. Kirpputorille ja roskikseen on jo rahdattu kaikenlaista.


Huomenna kutsuvat ensin pakolliset pihatyöt, mutta sen jälkeen täällä alkaa vimmattu kokkaus. Juniori tulee viettämään synttäreitään tutuksi tulleeseen tapaan. Porukka menee ensin iltapäivällä kylpylään ja tulee sieltä meille skumpalle ja syömään. Mamma kokkaa, pappa betalar ja kaikilla on hauskaa! Eikun ihan oikeasti, on kivaa, että tulevat. On suuri ilo tavata näitä ihania nuoria aikuisia.

Ruokalista on suunniteltu helpoksi ja yksinkertaiseksi. Pikkusuolaisten lisäksi teen alkupalaksi rapean parmankinkkusalaatin. Pääruokana on sankarin toivomuksesta iki-ihana pollo limonello.


Tarkoituksena oli värkätä vielä tämän illan aikana tällainen Sara la Fontainen kolmikerroksinen suklaa-juustokakku. Näyttää huikean hyvältä ja vähän työläältäkin, mutta pitää kokeilla, kun on useampi syöjä tulossa. En nyt kaikelta touhultani ehtinyt kuitenkaan paneutua siihen illalla muuten kuin syömällä yhden rivin maitosuklaalevystä (HYI!). Teen kakun siis heti aamulla hyytymään jääkaappiin, first thing. Ja sen on parasta mennä sitten kokonaan, kakunloppuja EN nimittäin aio syödä huomenna itse. En, en ja en, sanon hyvin vakuuttavasti itselleni.



Alussa olevat kuvat olen ottanut Amsterdamissa tai Milanossa jossakin museossa.

9 kommenttia:

  1. Huikeaa! Se laihtuminenko tämän puuhakkuuden saa aikaan, ihanaa! Pitänee visiin kokeilla, niin josko täälläkin tapahtuisi jotain arjesta poikkeavaa ;D Ensin kyllä houkuttaisi tuo kakku!

    VastaaPoista
  2. Mahtavaa draivia siellä! Aiheuttaako sen ketoosi vai hiilarittomuus? Oletko mittaillut ketoosia tai tunnistatko tilan itsessäsi? Minä kaivelin kaapista eilen yhden tavoiteostoksen, joka sopisi väreihini, muttei minulle. Tämä päivä alkoi kyllä leivän puputuksella, pahus, kun harmittaa.
    Älä sinä nyt vaan sorru siellä kakkuun vaan pysy tiukkana ja tarjoile ehtoisana emäntänä kaikki nuorille miehille. Ihanaa, että tulevat kemuilemaan teille!

    VastaaPoista
  3. Hih..ei siitä sulkakynästä kauan ole. Muistan alakoulussa kun kirjoitettiin oikein mustekynällä..piti kastaa mustepullossa parin kirjaimen jälkeen..ja kaunoa piti olla. Piti harjoitella myös niitä Wanhoja kirjainmallejakin. Iik..oonko minä niin vanha jo?
    Kirpparille olen minäkin rahdannut tavaraa ja lisää etsin komeroista. Kivaa puuhaa ja komerokin väljenee..
    Mukavaa viikonloppua Sulle!

    VastaaPoista
  4. Ah, tuo kirottu kakku! Näyttää maailman herkullisemmalta tuo Saran tekemä juu, mutta katsopas tätä:

    http://nemppy.blogspot.com/2011/09/tuli-hyva-kakku.html

    Tein meijän Jonin ja Aulin tupareihin elokuussa saman kakun. Ei ihan tunnista kyllä samaksi... Uskon sinun kyllä onnistuvan paljon paremmin! Pistähän sitten kuva, niin voin kadehtia. Hyvää se oli jokatapauksessa.
    Mun irtopohjavuoan halkasija on 20cm ja syvyys 5cm, ja siihen tota suklaatuorejuustoa oli aivan liikaa. Kaadoin pohjimmaiseksi kaiken valkosuklaan, sitten puolet maitosuklaasta, ja lopuksi vähän tummaa, koska ei kertakaikkiaan mahtunut enempää. Loput sitten jäi irtomousseksi kulhoon.

    VastaaPoista
  5. Lepis, ihan totta dieetillä on virkistävä vaikutus. Olen vaan saanut odottaa sitä kokonaiset neljä viikkoa. Sinänsä dieetti ja kakku eivät sovi yhteen mitenkään, varsinkaan tämä kakku, jota ei voi olla maistelematta tekovaiheessa jokaisesta kulhosta. Ja niitä kulhoja tarvitaan monta!

    Rouva K, parasta on se, ettei väsytä ja viitsii tehdä kaikenlaista. Ehkä hiilarit väsyttävät minua, olen oikeastaan epäillyt sitä ennenkin ja arvellut juuri niiden lihottavan minunlaisiani. Tietysti pidän juuri kaikesta hh:a sisältävästä ja lihasta en ollenkaan. Muutaman kerran olen tikussa nähnyt ketonit lievästi plussalla, joten ketoosista en mene takuuseen.
    Täällä oli viisi kaunista nuorta miestä ja kaksi kaunista nuorta naista: ihania ihmisiä!

    Anna, yhtäkkiä muistaa tuollaisia asioita, joista tajuaa, kuinka hirveän vanha on. Kuinka vanhoissa junanvaunuissa oli kamina tai kuinka kastettiin puukynän metallikärkeä mustepulloon. Ja koulukeittolassa oli makaronivelliä...

    Jenni, tuo oli työläs kakku ja vaati aika paljon kokemusta. Ohje oli valtavan suuri, minusta siitä olisi riittänyt pieneen vuokaan puoli annosta. Tein 24-senttiseen vuokaan, ja pohjamassasta jätin osan käyttämättä, voitakin laitoin vähemmän. Käytin täytteisiin 10 liivatelehteä. Kaikkia massoja oli minusta liikaa.
    Hyvältähän sunkin kakku näytti, ja maku oli varmasti hyvä!

    VastaaPoista
  6. Aah, (vesi kielellä) kyllä tuollaisella menyllä synttärijuhlinnasta perinne muodostuu! ;)
    Mutta kyllä tuollaisten tilaisuuksien järjestäminen tuntuu hyvältä - uskon, että nautit. Itse tykkään myös vastaavanlaisia pitää. vaikka vähempi viime vuosina.

    VastaaPoista
  7. Rita, meillä on ollut joskus parikymmentäkin vierasta aikuisten poikien synttäreillä. Heidän kaverinsa ovat kertakaikkiaan ihania ihmisiä, on aina ilo tavata heitä. Ehkä sekin vaikuttaa, kun teemme miehen kanssa molemmat nuorten kanssa töitä, niin se maailma on niin tuttua.

    VastaaPoista
  8. Siellä on kovasti ahkeroitu. On ihana tunne kun saa toteutettua sen, josta on haaveillut.

    VastaaPoista
  9. Arleena, varsinkin tauluryhmien seinälle saaminen oli kiva juttu. Aina ennen juhlia tulee tarmonpuuska ja saa aikaiseksi kaikenlaista, mitä on aiemmin vain jahkaillut.

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...