lauantai 1. lokakuuta 2011

Kaikki on myrkkyä

Veriseitikki, lohisieni vai mikä?

Tupakka on myrkkyä, alkoholi on myrkkyä, huumeet on myrkkyä ja läski on myrkkyä, kuten Eppu Normaali lauloi vuonna -79.  Nyt on hemmetti soikoon kaikki ruokakin jo myrkkyä, jos lehtiä uskoo. Joka viikko julkaistaan pieniä tutkimuksia tai mielipidekirjoituksia milloin mistäkin, joka todetaan samantien vahingolliseksi.

Pieniä karvalaukkuja suolasieniksi, ei paha, paitsi suola.

Mielipiteillä on myös vahva voima, ja ruoasta on tullut keino osoittaa olevansa jotakin mieltä. Ennen sanottiin, että vaatteet on mun aatteet, mutta nyt voi sanoa myös, että ruoka on mun aatteet. Ruoan ekologisuus ja luonnonmukaisuus on tässä vahva suuntaus, ja se on sentään järkevää, eikä sekoita kenenkään päätä.

Ei, ei , ei tätä: täynnä sokeria ja tyhjiä kaloreita!

Mutta mitä voi syödä, jos kannattaa välttää lihaa, kanaa ja maitotuotteita liian paljon energiaa kuluttavina ja saastuttavina, puhumattakaan eläinten oikeuksista? Kalanviljelys saastuttaa, mutta kukaan ei ole vielä nostanut meteliä sentään muun kuin tonnikalan syönnistä.

Pensaspapuja: kyllä.

Terveydestä on tullut meille tärkeä asia ja ajatus ravinnon vaikutuksesta terveyteen on kiistaton. Mutta kun mikä milloinkin on kuitenkin todettu jossakin vahingolliseksi, paitsi ehkä luomuvihannekset, vihreä tee ja tofu, jos osaa käsitellä ne oikein, niin mihin uskoa?

Kokojyväpasta ja parsakaalipesto: kyllä.

Vanhempani ovat elossa. Äiti on kuusihenkisestä sisarussarjasta ja isä seitsemänpäisestä, siinä sodan melskeissä syntyneitä tai lapsuutensa viettäneitä. Isän vanhin sisko kuoli rintasyöpään viisikymppisenä, mutta veljet porskuttavat hyväkuntoisina eteenpäin hyvää matkaa yhdeksääkymmentä käyden. Äidin nuorin veli on vasta  kuusikymmentäviisi.

Possua ja aurinkokuivattuja tomaatteja ym., hyvää.

Kaikki ovat syöneet ihan mitä vaan on ollut tarjolla vuodesta 1925 alkaen nykypäivän yltäkylläisyyteen asti. Kenelläkään ei ole edes mitään merkittäviä pitkäaikaissairauksia, jos nyt verenpaineita ja nivelrikkoja ei lasketa, ja on siellä parilla viinankin kanssa ollut ongelmia. Mutta hengissä ovat ja toimintakykyisiä ja pitkissä liitoissaan jokainen.

Ruokaisa salaatti: kyllä.
Mitä tästä opimme,
myrkyille paamme toppimme.
Nyt kaikki veisaamaan,
myrkkyjä syödä ei saa maan.


Myrkkyä ei syödä saa,
myrkkyä ei syödä saa,
myrkkyä ei syödä saa,
kyllä Eppujen kanssa on paljon hauskempaa.


P.S. Meillä syödään nyt kumminkin huomenna rohkeasti mozzarellaa ja avokadoa jogurttikastikkeessa uuden karppileivän kanssa (1g hh /viipale), metsämiehen leikkeitä juuresten ja puolukkasurvoksen kera. Jälkiruokana on syntistä Ben & Jerry's jäätelöä, johon en valitettavasti voi ahnetta lusikkaani upottaa.




11 kommenttia:

  1. Tuota samaa on tullut mietityksi. Mutta kun... ei ole taitoa kasvattaa luomukanoja eikä aikaa saalistaa metsissä. Nyt perkaan taas niitä jokalauantaisia suppeloita, joihin en kyllästy.
    Minä en vieläkään osaa syödä pieniä annoksia usein. Osaatko sinä?...
    ja viiniputelikin on taas tullut avatuksi. Voi tätä...
    nautintojen määrää auringonpaisteessa sieniä peratessa:) Nauti viikonlopusta.

    VastaaPoista
  2. En tietenkään osaa syödä pieniä annoksia, siksihän tässä pussipaastolla olenkin! Syön silti sunnuntailounaan lautasmallin mukaan, mutta hh:ja välttäen.

    Suppilovahverot ovat tietysti kaikilla mahdollisilla mittareilla aivan priimaruokaa!

    Iloista lauantai-iltaa viinin äärellä!

    VastaaPoista
  3. Tarkkana saa olla, jos haluaa syödä ns terveellisesti. Ja kun nekin muuttuvat milloin maito on myrkkyä, milloin rasvaa pitää saada, sitä tarvitaan milloin taas se on myrkkyä

    Taidan kulkea viitoittamaani tietä ja välttää ylensyömistä.

    VastaaPoista
  4. Minusta tuntuu, että eniten myrkkyä on huonossa omassatunnossa, ja siis kaikessa siinä, mitä syö huonolla omallatunnolla.

    VastaaPoista
  5. Arleena, tuota juuri tarkoitan, että ruoasta kirjoittelu on mennyt jotenkin hullunkuriseksi. Ruoka kuitenkin on välttämätöntä ravintoa ja syöminen parhaimmillaan nauttimista ja iloa. Keskitien kulkija ja ylensyönnin välttäjä luultavasti elää tyytyväisimpänä:)

    Pirkko, olen ajatellut, että kreetalaistenkaan terveys ei voi perustua pelkkään ruokavalioon. Sen takana on myös lempeä ilmasto, aurinko, yhteisöllisyys, elämänilo ja rento ote asioihin.
    Turha meidänkään on siksi ottaa kaikkea niin vakavasti, vaan voimme nauttia ja iloita siitä, mitä on.

    VastaaPoista
  6. Hyvä ja terveellinen ruoka on osa hyvää elämää. Mutta liian tosikkomaisesti ja alleviivaavasti tai pelokkaasti ei ruokaankaan pitäisi suhtautua. Hyviä esimerkkejä,tervaskanto-omaisia itse kullakin keskuudessaan, jotka rohkaisevat elämällään ja tavallisilla ruokatottumuksillaan meitä nuorempia. Suomalaista perusruokaa käyttäneet kaiken ikänsä.

    VastaaPoista
  7. Rita, liekö monimutkainen maailmamme syynä siihen, että niin moni haluaa rajoittaa ruokavaliotaan ja noudattaa jotakin tiettyä suuntausta. Siinä on ainakin yksi asia, jota voi hallita.

    VastaaPoista
  8. Gandhi söi vuosikausia pelkkiä pähkinöitä ja hedelmiä uskonnollisista, eettisistä ja terveydellisistä syistä.
    Lihansyönnistä tulee nykyään epämääräinen huono omatunto, mutten osaa vielä ajatella siitä luopumista. Missä lie kultainen keskitie?
    Meri

    VastaaPoista
  9. Meri, kaikki pisteet ja syvä kunnioitus Gandhille muustakin kuin pähkinöitten syönnistä. Salamurhaajaa ei sentään kukaan voi estää, jos sellainen tielle osuu.

    Minusta tuntuu, että kroppaa kuunnellen ja sesongin raaka-aineista nauttien pääsee aika pitkälle.

    VastaaPoista
  10. Heh! Viime viikolla joku dosentti paasasi radiossa, että luomutuotetut kasvikset ne vasta myrkyllisiä ovatkin! Kasvit eivät kuulemma ole tarkoitettu syötäväksi ja tuottavat itse myrkyllisiä aineita. Kirjoitin nimen ylös kun kuulosti niin omituiseta, mutta e ole vielä kerinnyt kuukkeloida hemmosta sen enempää.

    VastaaPoista
  11. Lepis, parasta uskoa vaan, että elämästä ei selviä hengissä, !

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...