torstai 7. heinäkuuta 2011

Nenä kirjassa, vaikka aurinko paistaa

Kuva muutaman vuoden takaa Monte Baldolta Malcesinessa

Olen löytänyt uuden ihastuksen: Markku Ropposen Kuhala-dekkarit. Olen ihan koukussa niihin, oikeastaan vasta nyt kolmannesta pokkarista lähtien. Rupesin kesäkuussa lomalla huvikseni katselemaan miehen pursuilevia dekkarihyllyjä sillä silmällä, että ehkä noista voisi jotakin iloa repiä, kun kaikki muutkin niistä tykkäävät. Dekkarit vaan eivät ole tähän asti olleet minun juttuni.

Tämä talo on ihan Kuhalan lähinurkilla
Kuhala-kirjojen vähäisin anti ei ole se, että ne on sijoitettu kotikaupunkiini Jyväskylään. On kiva, kun näkee silmissään tapahtumien paikat. Etsivätoimisto sijaitsee Vaasankadun yläpäässä, ja joku on oikeastikin liimannut ikkunaan siitä ilmoittavan kyltin. En ihmettele, vaikka talon sisäpihalla kulkisi turisteja etsimässä sisäänkäyntiä.

Tämä talvikuva on Vaasankadun alapäästä
Ropponen on sen sortin humoristi, jonka vinosti hymyilevä teksti uppoaa kuin kauha jäätelöön kuumana kesäpäivänä. Vähän väliä on kivoja kielikuvia ja osuvia havaintoja, tai tulee muuten vastaan jotain, joka aiheuttaa tyrskimistä kirjan takana. Teksti soljuu luontevasti ja alleviivaamatta, niin kuin ikänsä lukeneella ihmisellä ainakin. Kirjastonhoitaja mies alunperin onkin.

Kuva Suomenlinnasta
Ja minä olen kyllä sijaistoimintojen sankari. Sisällä odottaa maalaustarvikkeiden hankinta ym. ennen lattiahommaa. Ulkona odottaa rönsyävien pensaitten siistiminen.




5 kommenttia:

  1. Höh, en ole kuulutkaan tuollaisesta Kuhalasta! Jänniststä Jyskäkään, vaikkapa fiktiivistä ;)
    Silloin on luettava, kun luetuttaa!

    VastaaPoista
  2. Lepis, etkö tosiaan ole kuullut? Ensimmäinen Kuhala-sarjan kirja on julkaistu 2002. Otto Kuhala on viskiinmenevä keski-ikäinen mies, entinen poliisi, jolla menee ei-niin-hyvin.

    VastaaPoista
  3. Minullekin aivan outo dekkaristi, kiitti vinkistä! Muutenkaan ei tule sitä sorttia luettua vaikka vastaavia tv-sarjoja kyllä tykkää seurata. Nuorna tuli Jerry Cottoneita lueskeltua isonsiskon innoittamana. Noh´ ne nyt olivat kaukana korkeakulttuurista, mutta olivat kevyttä viihdettä. ;)

    Mutta mahtavaa tehdä tuollaisia innostavia lukemislöytöjä! Itsekin saa kokea joskus tuollaista löytämisen iloa ja sitten on etsittävä ja saatava lukea kirjailijan muitakin kirjoja. Vastakin tein aivan uuden löydön.

    VastaaPoista
  4. En tunne minäkään kyseistä kirjailijaa.. Pitääpä panna korvan taa. Kiitos vinkistä!

    VastaaPoista
  5. Rita, Jerry Cottonit kuului lukea, ilman muuta! Mies sanoo, että hän lukee minua kuin jerrycottonia:)
    Odotusaikoina en sietänyt lukea mitään muuta kuin Agatha Christietä, mutta sen jälkeen dekkarit ovat jääneet. Muutaman Morse-kirjan ja Sjöwall-Wahlöön kirjan olen lukenut. Hyviä nekin.

    Anna, noita kirjoja on mukava hotkaista parissa päivässä, kun on aikaa:)

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...