maanantai 2. toukokuuta 2011

Vappumuistelo



Toukokuun vaihde pyörähti käyntiin mukavissa merkeissä ystävien illalliskutsun siivittämänä. Vappupäivän kävelyllä kaupungilla en ole käynyt sen sijaan yli kymmeneen vuoteen, vaan suunnannut aina mieluummin ulkoilemaan. Ei siis lähdetty nytkään.

Kun uutisissa kerrottiin vappumarssien koonneen taas ihmisiä, muistin, miten lapsena piti päästä katsomaan vappumarssia. Se alkoi muistaakseni jo kymmeneltä aamulla ja olin  kauhean ihmeissäni, kun vanhemmat vaikuttivat vähemmän innostuneilta. 

Vappukävelylle lähtivät silloin ennen kaikki ja sai laittaa kesätakin ja polvisukat ensimmäistä kertaa päälle, jos tarkeni. Silloin 60-luvulla oltiin vielä aika muodollisia vaateasioissa ja ajateltiin tarkkaan, mikä oli sopivaa ja mikä ei. Naiset ja miehet käyttivät ulkona hattua. 

Äiti puki kapean hameen ja piikkarit toimistoon töihin lähtiessään, tupeerasi tukan ja sutaisi viivat silmiin. Minä surkuttelin piikkisuoraa lettiäni, jota ei saanut väännettyä mihinkään muotoon hienoa rouvaa leikittäessä.

Isoäiti valitsi tarkkaan samanvärisen hatun ja hansikkaat, kun lähdimme yhdessä kaupungille. Töpötteli punaista huulipunaa peilin edessä. Hänen huulipunansa oli päästä tasainen, kuten minullakin.

Tarkkaahan se on vieläkin, mutta ei enää muodollista.




11 kommenttia:

  1. Ennen tuli Vappuna juhlittua, vaan ei enää huvita.
    Muistan nuoruusajoilta vappumarssit, niitä mentiin katsomaan Helsingissä.
    Lapsena maalla ei vietetty Vappua mitenkään, tehtiin töitä tavalliseen tapaan. Siellä ei sitä juhlana pidetty.

    VastaaPoista
  2. Kyllä on ollut tyylikäs neiti tummansinisessä popliinitakissa ja pikkukengissä vappukävelyllä. ja alakuvassa samoin, huomatkaa käsilaukku! Omani olen näemmä ripustanut ylänappiin tai jotain. Samalta vapulta on itselleni tärkeä kuva, jossa olen Franzenin puiston laidalla isän sylissä. Vähänkös olin lenkona, ja julistin Internationalin olevan lempilauluni.
    Meri

    VastaaPoista
  3. Ihania muisteluja ja söpö vapun viettäjä huiskuineen.

    VastaaPoista
  4. Asuin lapsena Lapissa. Vappuna oli vielä talvi, äitienpäivänä käytiin pilkillä. Vappu ei ollut päivää kummempi. Nyt aikuisena olisi ihana muistella lapsuusvappuja. Kiitos, että sain eläytyä sinun vappumuistoihisi.

    VastaaPoista
  5. Kovin tutuntuntuisia vappumuisteloita. Toivat mieleeni yhden lisää: minulla oli uudet kengät, mielestäni ihanat, mutta ilmiselvästi liian pienet. En sanonut mitään, kärsin kivistävät varpaani hiljaa peläten kenkien menetystä.

    VastaaPoista
  6. Arleena, ihan kiva kuulla, etteivät muutkaan niin innokkaita vapunviettäjiä ole:)

    Meri, siellä Franzenin puiston reunalla on otettu sekin kuva, joka julkaistiin joskus Kalevassa, sitäkö tarkoitat? Lapsesta oli kauhean jännittävää nähdä marssija , musiikki ja lippuja, sisällöstähän ei mitään ymmärtänyt. Se oli suurta viihdettä.

    Ina, vappuviuhka piti aina saada, vappupalloja harvemmin. Siihen aikaan äiti teki simaa, mitä itse en kovinkaan usein muistanut omille lapsilleni ajoissa panna tulemaan. Nyt en tee simaa enää koskaan.

    Aikku, äitienpäiväpilkki kuulostaa aika rohkealta vedolta, mutta ette ilmeisesti koskaan pudonneet jäihin keskenkaiken:)

    Pirkko, kuulostaa tutulta. Kenkien kärjet olivat kapeita ja ulkonäkö meni herkästi järkevyyden ohi. Kenkäkaupat olivat silloin pieniä ja niissä oli ihana tuoksu!

    VastaaPoista
  7. Ihania muistoja ja kuvia. Mulle vappu oli pitkään yhtä kuin markkinapallo :DD Se, jota pompoteltiin kuminauhan päässä. Sopi kai hermostuneelle mielelle. Purki sisäistä levottomuutta. Tarvitsisin edelleen sellaisen :DDD

    Ps. Tuo käsilaukkusi on kyllä hieno :) Ja äitin takki ja hansikkaat, ihan uudet kai.

    eikka

    VastaaPoista
  8. En tiedä ollenkaan, mikä kuva on ollut Kalevassa. En muista edes puhetta sellaisesta. On siis ehkä ollut julkkis koko elämäni tietämättä siitä itse mitään. Siksi varmaan ihmiset kadulla hymyilevät minulle ja vieraat tervehtivät.
    Meri

    VastaaPoista
  9. Hieno muistelus :)

    Omasta lapsuudesta muistan vappuviuhkat, itse puhalletut ilmapallot ja juurikin ne kesäkengät, jotka puettiin, olipa sää millainen tahansa.
    Erityisen hyvin muistan viisivuotiaana viettämäni vapun, jolloin sain pukeutua valkoisiin pitsisukkahousuihin, pitsiseen paitaan, vihreäruutuiseen vekkihameeseen, lierihattuun- sekä kirkkaanpunaisiin kiiltonahkakenkiin. Palelin kuin pieni sika, vaatteet nokeutuivat savuttavalla nuotiolla istuskellessa, mutta Vappu oli siihenastisen elämäni ihanin ;)

    VastaaPoista
  10. kauniit värit noissa kasveissa. :)

    VastaaPoista
  11. Eikka, sain hetken miettiä, mikä oli markkinapallo, mutta nyt tiedän: niitä oli silloin sun aikaan, mutta ei ole enää. Sitä oli ihana vaan pompottaa. Vähän kuin jojo, mutta helpompi lapselle.
    Tuollaisen takin ja hanskat kuin äitillä kuvassa, ottaisin heti. Siihen aikaan kaupungilla rouvat näytti rouvilta;D

    Meri, se oli semmoinen kuva, jossa me ollaan eturivissä kadunreunassa marssia katsomassa ja mukana on kotiapulainen Ritvakin. Ehkä se löytyy jostakin, kun kaivelen.

    Kati, sinulla on ollut ihana outfit silloin viisivuotiaana! Kyllä monelle tytölle pukeutuminen ja laittautuminen on pienestä asti tärkeä juttu.

    Elina, vihreän kukan takaa näkyy violetti pikikuneilikka. Värejä halusin valitakin tähän kimppuun -on muuten kestänyt jo kohta kaksi viikkoa.

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...