tiistai 10. toukokuuta 2011

Sukelluksia


Jos osaisin maalata öljyväreillä, tekisin jotain tällaista. Olen aina halunnut tehdä abstraktia jälkeä, ja oikein kouraisee rinnasta, kun se onnistuu kameralla.

Tiedättehän, sen tunteen, kun joku teos näyttelyssä koskettaa syvältä sielua, vangitsee eteensä ja vie jonnekin tiedostamattomaan. Ja kun onnistuu itse saamaan jotakin  aikaiseksi, on tunne vielä parempi.



15 kommenttia:

  1. On pitänyt jo aikaisemmin sanoa, että nuo valokuvasi ovat kuin tauluja.
    Ei muuta kuin kehystämään.

    Mennään jossain vaiheessa Galleria Forsblomin uuteen galleriaan katsomaan mm Ola Kolehmaisen valokuvia tai valokuvateoksia.
    Saatiin avajaiskutsu, mutta kukapa sitä illaksi Helsinkiin lähtisi kevätiltana.

    VastaaPoista
  2. Kiitos Arleena! Olen harkinnut mm. näitten kuvien teettämistä canvas-tauluksi, mutta ovat aika pienikokoisia.

    Näin Ola Kolehmaisen töitä Kiasmassa pari vuotta sitten. Valtavan isokokoisia ja kiehtovia kuvia, niitten äärellä piti viipyä vähän aikaa. Sopivat muutenkin hyvin Kiasman tiloihin.

    VastaaPoista
  3. Juuri tällaisista väri-ilmiöistä pidän. Minuakin kouraisee...
    En muuten yhtään osaa piirtää, mutta noista väreistä voi nauttia täysin siemauksin ilman sellaista kuvantekemisen taitoa. Tarkkoja kuviahan voin ottaa kameralla, kun olen sillä mielellä.
    Ihania kouraisuja!

    VastaaPoista
  4. Minustakaan sinun ei tarvitse haikailla öljyvärimaalauksen perään. Sinä "maalaat" kameralla ja teet sen hyvin.

    VastaaPoista
  5. Vau. Isoja vedoksia ja seinälle! Mulle kans!
    Meri

    VastaaPoista
  6. Hienoa kameramaalausta!Ei muuta kuin nettiputiikki pystyyn . Mahtaisiko noista saada sellaisia muutaman kuvan sarjoja, jos yksittäin ovat liian pieniä....? Jännää kuinka täältä blogistaniassa kehkeytyy uusia taiteilijan alkuja; runoilijoita, kirjailijoita, kamaremaalaajia, valokuvaajia, käsittyötaitureita, sisustajia, luettelohan on loputon! Jotenkin tämä tuntemattomana puuhastelu ja kokeilu sekä rakentavat, kannustavat palautteet saavat ihmeitä aikaan! Sinä olet hieno esimerkki tästä!

    VastaaPoista
  7. Rva Pioni, otin näitä kuvia 12 mm:n loiton kanssa. Ne renkaat ovat innostaneet kuvauksessa hirveän paljon, onneksi sain sinulta sen vinkin, kiitän vielä kerran:)

    Aikku, kiitos kannustuksesta. Ehkä voisin luopua asioitten arvottamisesta, kun ei tällä elantoa tarvitse ansaita.

    Meri, näistä voisi saada paspiksen kanssa grafiikantyylisiä tauluja. Täytyy käydä huomenna kysymässä kaupungilla.

    Maaretta, kiitos ideasta tehdä sarja! Kolme pientä kuvaa vierekkäin voisi toimia hyvin.

    Aikamoinen oivallus sinulta muuten: ilman yleisöä ei tosiaan monikaan meistä kuvaajista, kirjoittajista ja käsillätekijöistä olisi ehkä kehittänyt harrastustaan niin pitkälle kuin nyt blogeissa. Kotipiiriä laajempi yleisö ja toisten palaute on hirveän tärkeää! Kiitos siitä:)

    VastaaPoista
  8. Upeita kameramaalauksia, näistä kyllä saisi hienot taulut. Jos vielä joskus aloitan maalaamaan uudelleen, kokeilenkin ensimmäiseksi jotain tällaista.

    VastaaPoista
  9. Oletkos koskaan kokeillu maalata!?! Abstraktia olis aika hyvä lähtee kokeileen ja suosittelen akryylimaaleja kuivuvat hyvin nopeasti, ei hajuja ja helppoa. Minä en osaa piirtää mutta maalaan joskus akryyleillä ihan itselleni ja se on erilaista ja hauskaa, hyvin rentouttavaa tai turhauttavaa. Sain äitinikin kokeileen ja oli ihan tyytyväinen:)
    Mä olin tänään aivan tohkeissani innostuksesta kun näin pari kuvaani jotka tänään spruuttasin kukista. Huomasin naapurustossa ekan kukkivan kirsikkapuun ja lähdin oitis kameran kans heilumaan ja vastaa tuli vielä jouluruusu plus yks muu kukka jonka nimeä en tiedä. Rupesin säätämään kuvia koneella ja taputtelin itseäni selkään..hih:)
    Mie pidän tuosta tokasta ja vikasta kuvasta kuin hullu puurosta.

    VastaaPoista
  10. Manteli, onneksi sinulla on taustaa maalaamisessa, uudelleen aloittaminenkin sujuu sitten helpommin.

    Henrietta, en ole koskaan koskenut öljy- tai akryyliväreihin. Äiti ja sisko kyllä ovat maalanneet, minä lopetin piirtämisenkin koulun jälkeen kokonaan. Oikeasti haluaisin seinänkokoisen paperin ja hillittömästi sormivärejä. Niitä sitten levittelisin koko kämmenillä sydämeni kyllyydestä! Ehkä tämä johtaa nyt joskus kokeiluun vaikka niillä akryyleillä:)

    Sinun kuvasi ovat kaikki kuin valmiita seinälle! Näille kuville tekisi hyvää samantyyppinen käsittely kuin sinulla on viime aikoina ollut. Yritin joskus opetella käyttämään Photoshopia kirjan kanssa, mutta ei riittänyt kärsivällisyys, eikä tällä koneellani enää olekaan sitä.

    VastaaPoista
  11. Tuo syvä punainen on ilmeisesti lempivärini, vaikka en sitä vaatteissa käytäkään. Pioneja?
    Kehuisin kovin, mutta en halua matkia :-)

    VastaaPoista
  12. Veela, olisikohan tuo punainen väri magentaa? Pidän itsekin siitä paljon, kylmän sinertävästä syvästä punaisesta. Pioneja kuvasin:)

    VastaaPoista
  13. Kokeile ihmeessä sitä akryyali vaikka salaa komerossa jos et muuten uskalla:) Se on oikeesti tosi terapeuttista ja kun niitä sotkuja tekee ittelleen ihan terapikäyttöön ei tule paineitakaan. Mulla on olohuoneessa maannu iso taulu jonka aloitin viime kesänä mutta inspis loppu jatkan sitä kun taas siltä tuntuu.

    VastaaPoista
  14. Tiedän tunteen, syvältä se kouraisee. Ei muuta kuin hommaat öljyvärit ja aloitat. Ei se ole vaikeaa.

    Nämä abstraktit ovat jälleen upeita!

    VastaaPoista
  15. Kiitos Lepis! Jos saan vielä jatkoa tähän osa-aikatyöhön, luulen että kokeilen yhtä ja toista:)

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...