torstai 10. helmikuuta 2011

Lepo!


Vieras lähti tänä aamuna ja minä olen yllättävän iloinen siitä, että sain mieheni taas takaisin omaan käyttööni. Mies puolestaan huokaisi tyytyväisenä, että enää ei tarvitse koko ajan puhua jonkun kanssa.
No, minun kanssani voi rauhassa nauttia hiljaisuudesta. Eikä meinannut omakaan kieleni taipua tarvittaviin fraaseihin vieraalla kielellä, kun aamulla puoli kuudelta seisoin ulkona hyvästelemässä ja koiraa ulkoiluttamassa. Herätty oli jo neljältä.


Vanha huomioni on, että kaikki kivakin on rasittavaa pitemmän päälle. Onneksi huushollissa oli tarpeeksi tilaa eikä tarvinnut kaikkien tähdätä samalle pytylle yhtä aikaa aamukiireissä. Yhteiselo sujui joustavasti, olihan tämä jo kolmas tai neljäs vierailu ja vieras itse varsin rento ja hauska mies. Silti.

On kiva palata taas takaisin omaan elämään ja omiin rutiineihin. Olen viimeksi päässyt ruokakauppaan viikko sitten. Huomenna on pitkä päivä töissä, mutta jospa sen jälkeen tekisi toivioretken marketteihin. Sieltä voisi saada ideoita viikonlopun ruokiin. Ystäviä ja sukulaisia on tulossa käymään, eli elämää on tiedossa.


Ja nyt se Kuninkaan puhe -elokuva on lopultakin tullut tänne. Jonakin iltana se on päästävä katsomaan, odotan jo kovasti.



7 kommenttia:

  1. Madame C Ruotsista tiesi kertoa että se on mimosan oksa joka oli kuvassani. Minähän olen sen alkujaa ostanut maljakkoon mutta alkoi varisemaan kuin kuusi vein sen ulos. Siinä oli sellaiset hieman havumaiset lehdet. Tuskin se kasvaa edes Suomessa vai en minä tiedä, kaunis oli ja on ulkonakin.
    Hiljaisuus on ihanaa pitkän kestityksen jälkeen:)

    VastaaPoista
  2. Vieraat on mukavia, mutta vapauden hetki olla omissa oloissaan, on lähdön jälkeen mukavaa.

    VastaaPoista
  3. Ihmetellen olen myös alkanut kaivata omia rutiineja, joita en tiennyt olevankaan. Kun niitä ei saa toteuttaa, niiden merkityksen huomaa. Työkin on kivaa, kun siinä on tietyt rutiinit.

    Mukavaa viikonloppua!

    eikka

    VastaaPoista
  4. Henrietta, mimosan oksat ovat ihania maljakossa. Kun viime vuosisadalla asuin vähän aikaa Sveitsissä, ne kukkivat siellä keväällä ja peittyivät välillä paksuun lumeen. Sekin näytti upealta.

    Arleena, välillä pitää saada huokaista rauhassa. Mutta sen aika on ensi viikolla, kun on vapaata.

    Eikka, niinhän uudet kuninkaallisetkin kaipaavat kaupassakäyntiä ja tavallisten ihmisten arkirutiineja.
    Mutta rutiini on siunattu asia työssä. Se auttaa viemään asioita eteenpäin ilman ponnistelua, ja ponnistella voi sitten, kun sitä tarvitaan.
    Ja oman elämän rutiinit on parasta. Niissä se onni taitaa asua.

    VastaaPoista
  5. Vanha sanonta: vieraat haisevat kolmantena päivänä. Se ei viittaa hygieniaan.
    Kuvasi ovat levollisia,

    VastaaPoista
  6. Kyllä tuollaiset vierailut ja isäntäparina toimiminen ovat mielenkiintoisia ja haastavia. Mutta jaksamista ja oikeanlaista asennetta ne vaativat ainakin minunlaiselle huonon kielitaidon omaavalle. Pitää jo edeltä käsin itsensä tsempata ja saada vireeseen, että tästähän tulee hyvä kokemus. Näin meilläkin joulunaika onnistui, kun belgialais ystävämme vieraili.

    VastaaPoista
  7. Mayo, olemme rajoittaneen vierailut parhaitten ystäviemme kanssakin nykyisin yhteen yöhön. Kahden yön reissu tuntuu jo liian pitkältä puolin ja toisin.

    Rita, sinullakin on kokemusta pitemmistä vierailuista. Kyllähän siinä alkaa unetkin muitten ajatusten lailla pyöriä englanniksi:D

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...