tiistai 7. joulukuuta 2010

Ilta joka meni menojaan


Aina sama virsi: mihin tämä ilta meni? 
Olin töissä, tulin kotiin vaihteeksi Lidlin kautta, laitoin pakaste-kalkkunanrinnat uuniin, söin (hyviä!), luin postin tuomaa Kamera-lehteä ja... Kun heräsin, luin lisää, katsoin telkkaria ja hävisin jonnekin.

Nuorena kirjoitin muistiin lukemani aforismin:  
Kaikki ne päivät jotka tulivat ja menivät, enhän minä tiennyt että se oli elämä. 

Tällaisina iltoina lause nousee keski-ikäisen mieleen.


11 kommenttia:

  1. Meillä on melkein aina ilta. Lumesta huolimatta on vain niin pimeä.

    VastaaPoista
  2. Samalta tuntuu täällä, vaikka olen yleensä illanvirkku, pitäisi saada lainaksi Durasel-pupun paristoja. Aika kuluu ja joulunvalmistelu tökkii:)

    VastaaPoista
  3. Tuo lause, minäkin kirjoitin sen nuorena muistiin. Ja luulin ymmärtäväni sen syvällisestikin, niin kuin nuorena aina luulee kaikenlaista.

    VastaaPoista
  4. Esikoinen täytti 18 ja keskustellessa tuntuu, ettei "lapselle" osaa piirtää sitä kuvaa eteensä, mikä tämä elämä oikeasti on. Että se ei ole sitten, kun jaksan tai kun huvittaa. Se on jokaisessa hetkessä ja näin viittäkymppiä lähestyessä tuntuu, että hetkistä täytyy pitää kynsin hampain kiinni, etteivät karkaa. VArsinkaan ne valoisat. Elämässä tuntuu kieltämättä olevan enemmän iltoja kuin varhaisia aamuja:) Iloa ja valoa ja aamuntuntua päiviisi!

    VastaaPoista
  5. Päivät menevät aivan liian nopeasti. Usein illan viimein en ajatukseni on, huomenna on uusi päivä elää.

    VastaaPoista
  6. Tuo aforismi pisti kyllä mietityttämään oikein urakalla, vaikka ei sitä nuorena varmasti tajua samalla tavalla kuin sitten monen kymmenen vuoden päästä joskus. Silti se oli aika pysäyttävä, pitipä ottaa ylöskin...

    VastaaPoista
  7. Minäkin olen joskus kirjoittanut muistiin tuon lauseen! Ja elämä kirjoittaa sitä joka hetki. Ymmärrän sen niin, että tärkeintä on juuri tämä tässä, pienikin ja hötkyilemätön.

    VastaaPoista
  8. Heips ja hyvä joulun odotusta! Vilmalle olisi pieni haaste meidän blogissa! :)

    VastaaPoista
  9. Kiitokset teille jokaiselle kommentistanne!

    Ja haaste on työn alla:)

    VastaaPoista
  10. Kaikkien myllerrysten jälkeen elämässäni olen alkanut nauttia tavallisista päivistä, jotka tulevat ja menevät eikä minulla ole mitään erityistä huolta päällä. Joskus kysyn itseltäni kauanko sitten haluaisin olla täällä maan päällä? En varmasti kauempaa kuin on tarkoitettu. 300 vuotta yhtä ja samaa?

    VastaaPoista
  11. Isommissa myllerryksissä kaipaa varmasti tasaisen tavallisia päiviä:)

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...