tiistai 14. syyskuuta 2010

Klassikoita sunnuntaiksi


Innostuin lauantaina Kodin ykkösessä käydessäni näistä valkoisista klassisista keramiikkavuoista. Tällainen piirakkavuoka minulla on aina ollut, mutta ei juuri nyt moneen vuoteen. Taisi tulla edelliseen joku halkeama pohjaan. Salaattia varten taas olen etsiskellyt valkoista laakeahkoa astiaa, mutta ihastuin nyt tähän röpelöreunaiseen kulhoon. Vähän korkea on se on ja kuvassa näyttää jotenkin vinolta. Vääristääkö pokkarin linssi vai mitä, en nimittäin ole muuten huomannut siinä mitään. Kumpikin maksoi vielä alle kympin.


Sunnuntaina oli sitten keksittävä käyttöä sienisaaliille ja vuoalle, ja siitähän tuli sienipiirakka. Käytin samaa Pastanjauhajien ohjetta kuin aiemminkin, mutta jätin juuston pois ja käytin kermana Valion kolmen juuston kermaa. Samoin persiljan tilalla käytin tilliä kokeeksi, ja se toimi yllättävän hyvin tattien ja kehnäsienten kanssa. 

Eniten pidän piirakan rapsakan kevyestä pohjasta:
3 dl sämpyläjauhoja
1 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa
3/4 dl juoksevaa margariinia
3/4 dl maitoa
Kuivat aineet vain sekoitellaan toisiinsa, lisätään kosteat ja sekoitetaan nopeasti taikinaksi. Taputellaan sitten taikina voideltuun piirakkavuokaan ja esipaistetaan 200 asteessa 10 minuuttia.

Päälle laitoin
3 munaa
1 prk kolmen juuston tai Kippari-ruokakermaa
ripaus jauhettua mustapippuria
1/2 tl suolaa
1 pieni paprika kuutioina
1 dl purjoa hienonnettuna
1 dl tilliä
esikäsiteltyjä kehnäsieniä ja tatteja, aika paljon

Hauduttelin vähän aikaa paprikaa ja purjoa sienten joukossa. Maustamisen jälkeen raastoin vähän parmesaania päälle ja paistoin ohjeen mukaan puoli tuntia 175-asteisessa uunissa. Erittäin hyvää vielä vähän haaleana!


Olin ostanut ison ja mehevän lohipalan pääruokaa varten. Koska oli nukuttu puoli yhteentoista asti (siis me  viisikymppiset!), ja metsässä oli mukavaa, tuli vähän kiire saada ruoka valmiiksi. Päätin siis tehdä nopean pääruoan ja laittaa kaikki samalle uunipannulle yhtä aikaa kypsennettäväksi. Tavallista, mutta hyvää.

Lohen päällystin punaisella pestolla ja parmesaaniraasteella. Tätä Salkkariloheksi nimettyä ruokaa olen tehnyt usein ennenkin. Tällä kertaa pestoa meni ehkä liikaa. Perunat ja vihannekset pyöräytin sitruunaöljyssä ja puutarhayrteissä. Puoli tuntia uunissa riitti. -Melko rasvaista ruokaa, mutta ainakin terveellistä ja hyvin kelpasi nälkäisille. Annos oli noin viidelle.


Jälkiruokaa pitää sunnuntaina olla ja sitä varten olin ostanut lauantaina torilta omenoita. Olisin tehnyt Omenamintun rapean kuorrutuksen, mutta eipä ollutkaan kaapeissa enää aineksia. Piti tehdä toisenlainen, tällä kertaa kauraryyneistä,  vehnäleseistä ja muscovado-sokerista. 

Ötkerin vaniljakastikkeen kanssa ihan nappivalinta!

6 kommenttia:

  1. Ei siitä ole kuin pari päivää kun sanoin ihan ääneen, että meillä ei ole kaunis piirakkavuokaa! Ja nyt esittelet tällaisen kohtuuhintaisen ihanuuden. Kiitos vinkistä!

    Ja minä odotan jo tilaisuutta päästä tekemään vieraille tämän sienipiirakan. Itselleni en voi tehdä niin, ettei olisi vieraita tulossa. Söisin sen varmaan kaikki viikonlopun aikana.

    VastaaPoista
  2. Herkullista jälleen kerran! Nuo vuoat ovat aina viehättäneet silmää ja taitaapi täältäkin yksi löytyä ;)

    VastaaPoista
  3. "Tavallista mutta hyvää".. meidän pyhäruokaa, jota harvoin saa.. Lohi ja uunijuurekset on ihan parasta. Tuo kuorrutus on tosi hyvää lohella.

    Nälkähän tässä tuli. Eikun syömään!

    eikka

    VastaaPoista
  4. Sooloilija, tuossa on hyvä perusvuoka. Ja sienipiirakka on parasta leivontapäivänä, joten on parasta olla vieraita. Mulla on sama ongelma: jos on hyvää, syön vaikka yksin.

    Lepis, jotakin peruskaunista ja ikuista on noissa valkoisissa keramiikka ja kivitavaroissa.

    Eikka, uunijuurekset on tämän vuosikymmenen parhaita keksintöjä, siis Suomessa, kaipa sitä Välimerellä on aina tehty.

    VastaaPoista
  5. Sinulla kun lukee tuossa postauksen alapuolella että niin ja niin monta kommenttia tähän mennessä ja aina mahtuu lisää, niin tuli ihan sama mieleen näiden herkullisen ruokien kanssa..

    Minä nimittäin juuri söin ja luulin olevani täynnä, mutta kun nyt näin kuvan tuosta sienipiirakasta niin sitähän mahtuisi vielä oikein hyvin! Näyttää niin hyvältä, että vaikka täynnä onkin niin kyllä sitä aina lisää mahtuu.. ;)

    VastaaPoista
  6. Marika, ehkä mun pitäisi samasta syystä poistaa sivupalkistani kaikki ruokablogit;)

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...