sunnuntai 15. elokuuta 2010

Tyyppejä aukion laidalta

...voi, jäi varmasti silitysrauta päälle...ja unohdin tuoda maitoa...

...katsokaa tytöt minua, täältä pesee...

...apua, nyt se näki...

...anna edes muutama euro...


*
Nämä ja monta muuta mielenkiintoista hiipparia löytyvät Turun linnan Nunnakappelista. Ne on veistetty puusta Suomessa 1300-luvulla. Ei pahan näköisiä, ollenkaan.

Huone oli 1500-luvulla katolisen Katariina Jagellonican hartaudenharjoituspaikkana, sitä ennen linnanherran ruokasali. Katon tähtiholvirakenteet ovat aikojen saatossa romahtaneet.


Tässä vielä Pyhä Yrjänä ja lohikäärme 1500-luvulta


8 kommenttia:

  1. Monen puhuvat ilmeet ja ajatukset. Enpä ole tiennytkään tuollaisista veistoksista, vain vaivaisukot kirkoissa on tulleet tutuiksi.

    Alkaa tuntua siltä, että Turun linnassa pitää pistäytyä joskus kesälomalla.

    eikka

    VastaaPoista
  2. Eikka, pienenä ne vanhat vaivaisukot olivat minusta kauhean pelottavia. Ja vieläkin kun näen museoissa niitä katkenneine käsineen, säikähdän.
    Mutta joo, kannattaa joskus pistäytyä Turussa, vaiva on sen arvoinen:)

    VastaaPoista
  3. Saat historian tuntumaan tosi elävältä ja kuvasi tuntuvat nostavan linnakuumetta :)

    VastaaPoista
  4. Ennen vasta osattiinki veistää ja valaa, keskiajallakin. Vaikka eihän ne ihmisten hahmot miksikään ajan saatossa ole muuttuneet, vain pukeutuminen on.
    Turunlinna on onneksi säilynyt kohtalaisen hyvin. Meidän on antoisaa kierrellä ja katsella miten ennen Suomessa elettiin ja hallitiin.

    VastaaPoista
  5. Oi että on vanhoja veistoksia, eivätkä alkuun näyttäneet puulta lainkaan.

    VastaaPoista
  6. Onpa upeita vanhoja puuveistoksia, en muista minäkään ikinä noita nähneeni. Turkuun siis, ja aukotonta sivistymättömyyttä vähän paikkailemaan.
    Meri

    VastaaPoista
  7. Luin kaikki viimeisimmät postauksesi yhteen pötköön enkä voi olla hymyilemättä. Serkkuni sanoi sen ääneen (n. 40v sitten) mitä itse mietin ensi kertaa käydessäni: "miksi olen syntynyt vasta nyt". Kiitos ihanista kuvista ja tunnelmista.

    VastaaPoista
  8. Ruska, linnakuume on hyvä sana. Mulla sitä on ollut aina, mutta monta on vielä kotimaassakin näkemättä.

    Arleena, on aina kutkuttavaa ajatella, miten vähän ihminen itse on muuttunut aikojen saatossa. Tuhansia vuosia sitten taivasteltiin jo mm. nuorison turmelusta -ja huonostihan tässä kävikin, antoivat maailman muuttua.

    Sooloilija, nämä veistokset näyttivät ihmeen eläviltä. Ei sellaisia ilmeetömiä ollenkaan.

    Meri, välillä on kiva katsella uusin silmin näitä kotimaan vanhoja nähtävyyksiä. Ja kerrankin lorvia ihan ajan kanssa.

    Heljä, mikähän se mahtaisi oma asema olla, jos olisikin syntynyt satoja vuosia sitten? Olisiko se tilallisen emäntä vai karjapiika? Ja vaikka olisi sattunut syntymään yläluokkaan, olisi joka tapauksessa naisena kauppatavaraa. Eli en kyllä olisi halunnut syntyä yhtään aikaisemmin:)

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...