torstai 12. elokuuta 2010

Messutalo


Sisäänkäynti tähän messupihaan on hiukan erikoinen, ulkomuuri on hyvin paksu ja ovi tiivis. Mutta kun sisään pääsee, avautuu silmien eteen omalaatuinen, osittain rapattu kivitalo. Jotain ainutlaatuista tässä arkkitehtuurissa on, ja voi uskoa sen kestävän hyvin aikaa, jopa satoja vuosia.


Ikkunan puuttuminen julkisivusta häiritsee hieman, mutta ei tietenkään ole mikään ihme, vaikka näin suuritöistä taloa ei messujen avautumiseen mennessä ihan valmiiksi ole saatukaan.


Taloa on rakennettu poikkeuksellisen hitaasti: rakennus on polkaistu alkuun jo 1200-luvulla ja vähitellen vuosisatojen varrella rakennettu lisää. Tämä nykyinen ulkoasu ja muun muassa tuo kuvan ylin kerros on viimeistelty 1500-luvulla. Tähän ei moni muu messutalo yllä!


Mutta ei yllä muut talot samaan neliöissäkään, lieneekö kukaan ihan tarkkaan edes perillä tämän  massiivisen rakennuksen neliöistä ja kuutioista. Mutta annamme plussaa näistä ikkunoista! Ne siivilöivät kauniisti valoa. Ja paksut seinät leveine ikkunalautoineen saavat kuolaamaan kateudesta.


Näitten tilojen lämmittämiseen ei muutama ilmalämpöpumppu riitä, joten jokaisessa huoneessa on oltava oma takka. Tämä tulisija myötäilee onnistuneesti menneitten vuosisatojen takkoja, mutta moitimme puutteellista suojausta. Äkkiäkö tuosta kipinä lentää kuivalle puulattialle -joka  taas on poikkeuksellisen kaunis ja aidosti kuluneen näköinen.


Kiitämme tätä erityisen kaunista olohuonetta, joka on selvästi saanut vaikutteita  vanhoista keskiaikaisista linnoista. Siksi sitä sanotaankin keskiaikaiseksi kuninkaansaliksi. Ristiholvattu katto ja goottilaiset ikkunat ovat yksinkertaisuudessaan suorastaan itkettävän  ihania. Ja tuo lattia...


Talon saniteettitiloja moitimme ankarasti. Autenttisuuden ei tarvitsisi mielestämme sentään ulottua mukavuuslaitoksiin. Kaakelointi on jokseenkin ankeaa. Puinen istuin voi monesta tuntua miellyttävältä ihoa vasten, mutta epäilemme mallia hieman epämukavaksi, ja epähygieeniseksi, hyh. Minkäänlaista lämmitystä ei tilassa myöskään ole. Ikkunasta ja ovesta puhumattakaan.

Talon pesutilat on hämmästykseksemme piilotettu niin hyvin, ettei messuvieras vahingossakaan näe mitään ihmisten tai pyykin pesuun tarkoitettua tilaa tai välinettä. Ihmettelemme!


Talon rouvan makuuhuoneen vieressä on Katariina Jagellonican 1500-luvun tyyliä mukaileva vaatehuone. Kyseiseen tyyliin kuuluu vielä tangot katonrajassa pukujen ripustamiseen. Tässä tilassa mahtuu nukkumaan myös vaatehuollosta vastaava palvelija, mitä pidämme erittäin hyvänä ideana.


Talon portaikkoja moitimme. Ilman messuvieraita opastavia nuolia niihin eksyisi helposti. Porraskäytävien valaistusta on myös painotettu ehkä hieman liikaa tunnelmavalaistuksen puolelle. Talo on myös lievästi ilmaistuna sokkeloinen.


Keittiötilat talon alakerrassa ovat viehättävät ja idylliset. Täällä kelpaa keitellä puuroa lapsille, kestitä vieraita ja turista tuopin äärellä! Keittiöihin ehkä palaamme myöhemmin sisustuksen yhteydessä jossakin toisessa postauksessa.

Talon kellarista löytyy muutama pelottava ovi, joiden epäilemme johtavan viinikellariin,  kuntokeskukseen ja ehkä kotiteatteriin, mutta varmuuden vuoksi emme suosittele niiden avaamista niitä ilman isäntäväkeä. Tuonne ei haluaisi vahingossa jäädä lukkojen taakse.




Kuvat ovat tietenkin Turun linnasta viime viikolta.

15 kommenttia:

  1. Komia on linna. Tuonne lukkojen taakse ei tosiaankaan olisi kiva jäädä! Kerran eräs työtoverini jäi Pariisin lentokentällä vessaan lukkojen taakse, eikä päässyt pois. Kone meni menojaan.

    VastaaPoista
  2. Ennen rakentaminen kesti, mutta jälki on komeaa. Nykyään hiukan pienemmät linnat kasataan muutamassa kuukaudessa - no elementit tehdään tehdassaleissa. Mutta nythän onkin kaikilla kovin kiire saada valmista heti ja äkkiä.

    Komeaa siellä on.

    VastaaPoista
  3. Aah, aivan mieletön idea! Olipa nautinnollista lukea tätä messuesittelyä!
    En ole vielä ehtinytkään sinulle kiitellä kuviasi picasassa, ne olivat niin kauniita että yhtäkin luulin Schjerfbeckin maalaukseksi, sitä uunikuvaa.
    Meri

    VastaaPoista
  4. Olipa tosiaan nautinnollinen postaus tästä messutalosta tai pitäisikö sanoa messulinnasta. Kuvat tukivat hyvin esittelyä, tuli tuttua linnaa katseltua vähän toisenlaisesta näkökulmasta.

    Kaunis kuva sinusta tuossa yläkulmassa!

    VastaaPoista
  5. Mukava kulkea matkassasi, en ole tainnut pariinkymmeneen vuoteen vierailla linnassa. Hienosti olet kuvannut yksityiskohtia.

    VastaaPoista
  6. Messutalossa on hienosti ajanpatinaa. Toivottavasti myös pihapiiri on talon hengen mukainen.

    VastaaPoista
  7. Omenaminttu, vessan lukkojen taakse jääminen on monen kauhu. Anoppini ei uskalla reissatessaan juoda ollenkaan, ettei tarvitse mennä vessaan, jos vaikka ei pääsisikään pois. Nyttemmin ei siis enää reissaakaan.

    Arleena, olisi mielenkiintoista nähdä joskus kooste nykyajan linnoista, siis uusista vastineista entisajan linnoille. Olisiko siellä Graceland ja jotain vastaavaa?

    Meri, kiitos! On kiva ottaa kuvia joskus pienistäkin ksityiskohdista, kuten ovenkahvoista. Niistä se tunnelma syntyy.

    Maaretta, otin kahden päivän matkalla vajaa 500 kuvaa, mikä on enemmän kuin yleensä ulkomaanmatkoillakaan, joten näitä riittää. Paikat vaan olivat niin innostavia.

    Manteli, meidän piti mennä uudestaan Turkuun, kun pari vuotta sitten käydyn edellisen retken kuvat hävisivät vahingossa. Tykkäsimme silloin niin kovasti, että piti käydä uudestaan ja ottaa uudet kuvat!

    Aikku, pihapiiri oli täsmälleen sellainen kuin piti: tyhjä kivetty kenttä. Vapaa hevosia, possuja, sotilaita ja muuta henkilökuntaa varten. Mutta nyt se oli putipuhdas; voi vain kuvitella, minkälaisessa kunnossa se on aikanaan ollut...

    VastaaPoista
  8. Hilpee!

    Taitaa olla hieman liian kylmä ja vetoisa kämppä meikkiksen makuun ;) Ja vessan paikkaa pitäisi miettiä...

    VastaaPoista
  9. Sangen kiintoisa asuinsija. Ei varmaankaan mitään sarjatuotantoa.
    Tottapuhuen, voisi toimia aivan ihanana asuntona nykyaikaisella lämmityksellä ja muilla mukavuuksin.

    VastaaPoista
  10. Tämä oli paras lukemani esittely Turun linnasta!

    Terveisin vanha ystäväsi

    VastaaPoista
  11. Olipas hyvä esittely, hauska idea. Turun (messu)linna on aina ollut lähellä sydäntä, kai siellä tuli lapsena käytyä sellaiseen aikaan, kun oli otollista oppia historiaa. Tai ihmetellä enemmänkin, kapeita käytäviä, kivistä rakennettua ympäristöä, mitä esittelet. On se hieno!

    eikka

    VastaaPoista
  12. Lepis, minusta on aina riemastuttavaa nähdä näitä vessoja: jotain niin tavallista, mutta harvoin esiteltyä. Tuossa linnassa on muuten ollut keskuslämmitys, jossa isoista uuneista on johdettu kanavia pitkin lämmintä ilmaa eri huoneisiin. Tuskin vessaan kuitenkaan.

    Rita, eikö olisi ihana asua paksuseinäisessä linnassa! Aidosti vanhassa ja terveessä kivitalossa. Ja omata samalla tarpeeksi rahaa sen ylläpitoon ja kunnostukseen;)

    Maiju, herätit uteliaisuuteni, ja minä vähän jo uumoilen, kuka saattaisit olla...Kiva, että olet taas täällä!

    Eikka, muistan minäkin, kun isä selosti Juhana Herttuasta ja Katariina Jagellonicasta. Eerik XIV:n vankikamarissa katsottiin kyynärpäitten jälkiä ikkunalaudalla. Paikka on kiehtova!

    VastaaPoista
  13. Sangen ihastuttava ja asiantunteva taloesittely :D Ihana houkutteleva paikka. Ja miten kauniita kuvia. Ihan saattoi astua sisään tiloihin :)

    VastaaPoista
  14. Olet hyvä arvaamaan, jos blogini tiedoilla pääsit jo jyvälle. Eikalle muuten paljon terveisiä!

    VastaaPoista
  15. Ruska, tämä messutalo on onneksi auki ympäri vuoden eikä isäntäväkikään enää palaa, joten siellä pääsee käymään,kun itselle sopii:)

    Maiju, hm...en minä tietysti varma voi olla, luulen arvaavani.

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...